Obrazcy sovremennyh russkih govorov Karelii

Suomi / English / Vybor russkoj kodirovki: UNIX KOI8-R / WINDOWS CP 1251

KUZARANDA - KUUSIRANTA

Äänisniemellä sijaitsevan Kuzarandan seudun asutuksella on takanaan pitkä historia. Seutu sai nimensä 'Kuusiranta' ensimmäisiltä, itämerensuomalaisiin heimoihin kuuluneilta asukkailtaan. Novgorodin alueelta peräisin olleen slaavilaisen väestön saapuminen johti etniseen ja kielelliseen vuorovaikutukseen. Tämä prosessi alkoi jo ensimmäisen ja toisen vuosituhannen vaihteessa. Sen tuloksena kehittyi erikoislaatuinen Äänisniemen kielimuoto. Siinä on säilynyt monia muinaisvenäläisiä sanoja ja muotoja, jotka niiden synnyinseudulla, Novgorodin alueella, on jo unohdettu. Samalla siinä on havaittavissa selvää itämerensuomalaista vaikutusta. Tämän huomaa helposti myös Äänisniemen paikannimistöstä. Esimerkkeinä voidaan mainita Kuzarandan lähellä sijaitsevien peltojen nimiä: Peldozha (vepsän peld 'pelto'), kivikkoinen Chury (vepsän chur, karjalan chuuru 'sora'), Kohty (vepsän ja karjalan koht, kohtas 'kohdalla, vastapäätä') jne.

Kuzaranda on pohjoisvenäläisille ja lähellä asuville karjalaisille ja vepsäläisille tyypillinen pesäkylä. Toisiaan lähellä olevia pikkukyliä yhdistää niiden keskellä sijaitseva pogosta. Vuoden 1933 tietojen perusteella laadittu selvitys Karjalan asutuksista luettelee 29 Kuzarandan keskuksesta 1-3 kilometrin säteellä sijaitsevaa pientä kylää ja erillistilaa. Kylien nimistä suurin osa perustuu niiden ensimmäisiin asukkaisiin ja tilanomistajiin liittyviin antroponyymeihin (Beljaeva Gora, Koshkino, Pal'cevo, Mishalevo, Petrovo, Lisicyno, Samsonovo jne.).

Kuzaranda on säilyttänyt hyvin vanhan ilmeensä. Uusia rakennuksia on siellä vähän. Usein voi nähdä perinteisiä talonpoikaistaloja, jotka on rakennettu maanviljelijöiden pelloilta keräämien kivikasojen päälle. Rakennusten joukossa on paljon vanhoja tyhjillään seisovia taloja, joiden kunnossapidosta kukaan ei enää huolehdi.

Vielä vuosisadan vaihteessa seudulla kukoisti rikas kansankulttuuri. Vietettiin kalenterijuhlia, noudatettiin ikivanhoja juhlatapoja, suullinen kansanperinne eli voimakkaana. Tässä yhteydessä on erityisesti mainittava kuzarandalainen kansanrunoilija Irina Andreevna Fedosova. Suurimman osan elämästään hän vietti Kuzarandan Lisicynon kylässä. Fedosova oli harvinaisen taitava itkuvirsien esittäjä. Niitä on merkinnyt muistiin kansanperinteen kerääjä E.V. Barsov. Fedosovan teosten julkaiseminen viime vuosisadan lopussa herätti huomiota eri puolilla maailmaa.

Nykyään Kuzarandan asukasmäärä on huomattavasti vähentynyt, suullinen kansanperinne on sammumassa. Vähitellen muuttuu myös seudulla puhuttava kielimuoto. Tällä hetkellä kylässä voi tavata eri tavoin perinteistä murretta taitavia ihmisiä. Monet ovat joutuneet kokonaan muuttamaan pois synnyinseuduiltaan, eräät ovat jonkin aikaa asuneet jossakin muualla. Lehdistön, radion, television ym. tekijöiden vaikutus on selvästi havaittavissa.

V.P. Kuznecova, I.I. Mullonen

Paluu etusivulle