Poliittisen tasa-arvon käsite aiheuttaa hämminkiä
 

X-puolue ottaa mielellään vastaan ehdotuksia "poliittisen tasa-arvon" käsitteen korvaamiseksi jollakin paremmalla ilmaisulla. X-puolue käyttää nimitystä "poliittinen tasa-arvo", jotta kävisi ilmi, että kyse on jostakin muusta kuin taloudellisesta tasa-arvosta tai sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Tarkasti ottaen X-puolueen kannattama tasa-arvo merkitsee kaikille yhtäläistä oikeutettua käyttää väkivaltaa - itsepuolustukseksi toisten aloittamaa väkivaltaa vastaan. X-puolue ei koskaan hyväksy poliisi- ja rikollistyyppistä väkivaltaa jonkun toisen alistamiseksi.

Miksi väkivalta? Siksi, että se on politiikan peruspilari ja yhteiskuntiamme ylläpitävä voima. Kun jokin puolue pääsee valtaan, sen antamien määräysten noudattaminen varmistetaan aina väkivaltakoneiston avulla. Ilman väkivaltaa ei ole politiikkaa eikä valtiota.

Silloin kun joidenkin yksilöiden vapautta lisätään vähentämällä joidenkin toisten yksilöiden valtaa näitä ihmisiä kohtaan, kuljetaan kohti tasa-arvoa. Se on tila, jossa kaikilla on suurin mahdollinen määrä oikeutettua vapautta. Jos tässä tilassa yksikin ihminen lisää vielä vapauttaan (sitä osaa "vapaudesta", jota X-puolue kutsuu epäoikeutetuksi vapaudeksi tai vallaksi) hänen vapautensa toteutuu jonkun muun oikeutetun vapauden kustannuksella. Tällöin tasa-arvo kumoutuu, ja syntyy ainakin yksi valtaa käyttävä alistaja ja vallan alaisuudessa oleva sorrettu.

Miten länsimainen demokratia ja enemmistöperiaate sopii tähän ajatteluun? Ei kovin hyvin.

Yleensäkään ei ole kovin mudikasta pohtia sitä, mihin perustuu kansanedustajien oikeus säätää kansalaisille normeja, joita näiden on rangaistuksen uhalla noudatettava. Tällaisen kysymyksen nostaminen esiin aiheuttaa hämmennystä, eikä kysyjä saa osakseen kovin paljoa ymmärtämystä. Jos hänelle jotain vaivaudutaan vastaamaan, vastaus on ehkä se, että demokraattisissa maissa oikeus säätää ja valvoa lakeja perustuu ajatukseen siitä, että kansanedustajien enemmistö edustaa myös kansan enemmistöä, ja että enemmistöillä on oikeus hallita ja alistaa vähemmistöjä. Vaihtoehtonahan voi olla vain käänteinen tilanne - se, jossa vähemmistöt alistavat enemmistöjä.

X-puolue näkee tämän kaksijakoisuuden vääränä ja kehottaa miettimään kolmatta vaihtoehtoa - sitä jossa kukaan ei alista ket&aauml;än. 

Säätäessään lakeja, joilla pakotetaan asioista toisin ajattelevat toimimaan eri tavalla kuin he muuten toimisivat, kansanedustajat itse asiassa toimivat rikollisella tavalla - elleivät lait itsessäänn ole puolustautumista vähemmistön tekoja vastaan. Murhien ja varkauksien kieltäminen lailla on hyväksyttävää, koska lait tässä tapauksessa ovat puolustuksellisia. Ne ovat toimintaa kohti tasa-arvoa, joka rikolliset yrittävät järkyttää. Pelastusliivipakot ja muut "yksilön suojaksi" säädetyt lait taas eivät ole hyväksyttäviä, sillä ne loukkaavat yksilön oikeutta päättää itse asioistaan. Ne ovat enemmistön nimissä toteutettua pakkodiktatuuria.

X-puolue katsoo, että alistavaa ja yksilönvapautta loukkaavaa lakia rikkova henkilö ei ole moraalisessa mielessä rikollinen vaan vapaustaistelija. Lain säätäneet ja sitä valvovat henkilöt sen sijaan ovat tässä tapauksessa rikollisia.
 

pääsivulle 

1