Muutamia
peruskäsityksiä vallasta ja sen jakaantumisesta
TOIMINTAVAPAUS Ihmisen jokaista hetkeä varten on olemassa toimintavapaus päättää miten tuo hetki kulutetaan. Ihmisen elämässä ei ole olemassa mitään tyhjiä hetkiä, jolloin päätäntäoikeutta hänen tekemisistään ei olisi sen enempää hänellä itsellään kuin muillakaan. Päätäntäoikeus omiin tekoihinsa voi olla ihmisellä itsellään, jolloin kyseessä on hänen vapautensa. Toisaalta päätäntäoikeus voi olla myös jollakin ulkopuolisella, jolloin on kyseessä vallankäyttö. Ihmisen
toimintavapaus ei voi hävitä. Se voi ainoastaan muuttua jonkin
toisen ihmisen vallaksi. Toisaalta valtakaan ei voi hävitä. Se
voi ainoastaan siirtyä jollekin muulle säilyen valtana tai muuttua
alistettuna olleiden vapaudeksi. Valta ja vapaus ovat saman asian eri määriä.
ASIOIDEN EPÄTASAINEN JAKAANTUMINEN JA KILPAILU Kaikella sellaisella, millä on kysyntää ja minkä määrä on rajallinen, on taipumus jakaantua epätasaisesti ihmisten kesken. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi omaisuus ja toimintavapaus. Koska jotkut ihmisistä ovat voimakkaampia tai onnekkaampia kuin muut, he menestyvät muita paremmin kilpailussa vallasta ja omaisuudesta. Omaisuuden ja vallan kasautuminen vähemmistöille on rakentunut pysyviksi järjestelmiksi eli yhteiskunniksi, joiden tehtävänä on väkivalloin ylläpitää syntynyttä eriarvoisuutta. Ilman väkivaltaa ja jatkuvaa toimintaa nämä järjestelmät ennen pitkää hajoaisivat ja tasaantuisivat. Ilmiöillähän on pyrkimys kohti epäjärjestystä ja kaaosta. Jos
kilpailu rikkaudesta, kuuluisuudesta ja vallasta jollakin alueella estetään
ja luodaan tasa-arvo, kilpailu hakeutuu jollekin uudelle alueelle, jolla
pian syntyy eriarvoisuutta. Kilpailu mitä erilaisimmissa asioissa
näyttää kuuluvan erottamattomana osana ihmisyyteen, ja tämän
ominaisuuden voidaan ajatella johtuvan luonnossa vallinneesta ikuisesta
olemassaolon taistelusta, jossa vain kilpailulliset ja voitontahtoiset
geenit ovat säilyneet jälkipolville.
ALUSSA EI OLLUT YHTEISKUNTIA Vaikka vallalla on tapana kasaantua muutamille harvoille yksilöille, esihistoriallisena aikana ihmiskunta eli suhteellisen tasa-arvoisena. Tällöinkin oli heikompia ja vahvempia yksilöitä sekä alistajia ja alistettuja. Pysyviä yhteiskuntia valtajärjestelmineen ei kuitenkaan syntynyt, koska ihmiset liikkuivat paikasta toiseen eikä heillä ollut merkittävää kiinteätä omaisuutta. Alistajista pääsi eroon. Näin toimivat apinat ja muut laumaeläimet yhä. Vasta maanviljelyn aloittaminen ja sen mukana kiinteän asumismuodon syntyminen mahdollisti yhteiskunta-nimisten alistusjärjestelmien syntymisen. Pakoon ei enää päässyt. Kun
yhteiskuntia alkoi syntyä, luonnollisin järjestelmä niissä
oli yksinvalta. Se säilykin johtavana hallitusmuotona tuhansien vuosien
ajan, mutta tasa-arvoisempiakin järjestelmiä on kokeiltu eri
puolilla maailmaa. Jo varhaisilta ajoilta tunnetaan valtaa pitäviä
neuvostoja ja kyläkokouksia, joiden keskuudessa harjoitettiin demokraattista
päätöksentekoa.
VAIHTOEHTOJA
VALLAN JAKAUTUMISESSA
a) vähemmistövalta Yhden
henkilön, ryhmän tai puolueen ehdoton valta, jonka ainoana perusteena
on vallan anastaminen ja sen ylläpitäminen väkivallan avulla.
Tällaisia järjestelmiä ovat absoluuttiset monarkiat ja muut
diktatuurit. Alamaisten onnellisuus ja hyvinvointi on näissä
täysin riippuvainen kansakunnan johtajan persoonasta. Hallintoa leimaa
jatkuva julkinen tai piilevä valtataistelu ja alituinen vallankaappauksen
uhka. Vaikka nykyinen diktaattori olisi hyvä, ennemmin tai myöhemmin
valtaan nousee henkilöitä, jotka tuottavat alamaisille sotaa,
tuhoa, köyhyyttä ja kärsimystä.
b) vähemmistön valta enemmistön tuella Pienen vähemmistöryhmän harjoittama ehdoton valta, joka nojautuu vaaleihin ja niistä saatuun äänestäjien valtuutukseen. Valta varmistetaan väkivaltakoneiston avulla. Tällainen järjestelmä on ns. länsimainen parlamentarismi. Se on otettu käyttöön, jotta vältyttäisiin vallankumouksilta ja luotaisiin pelisäännöt vallan vaihtumiselle. Enemmistön tuki, johon vallankäyttö perustuu, on usein lähinnä näennäistä. Noin kolmasosa kansalaisista ei nimittäin yleensä äänestä, kolmasosan äänet menevät hukkaan, ja vain yksi kolmasosa on edustajansa välityksellä "edustettuna" parlamentissa. Kun parlamentti tekee niukan enemmistöpäätöksen, vain runsaat 15 % kansasta on edustajansa kautta tätä päätöstä tukemassa. Kuitenkin päätös julistetaan "kansan tahdoksi" ja aseistetut poliisit alkavat valvoa, että kaikki sitä noudattavat. Länsimainen
parlamentarismi "kansanvaltoineen" ja "tasavaltoineen" on pelkkä harvainvallan
valheellinen kulissi, kaunisteltua diktatuuria.
c) enemmistövalta Enemmistön harjoittamaa ehdotonta valtaa suoran demokratian keinoin. Kuten vähemmistövallassakin, vallan säilyminen enemmistöllä turvataan tarvittaessa väkivaltakoneiston avulla. Tällaista järjestelmää ei ole käytössä yhdessäkään valtiossa, mutta sitä on toteutettu eri muodoissa erilaisissa pienemmissä yhteisöissä (jolloin väkivaltakoneiston käyttäminen on useimmiten korvattu yhteisöstä erottamisella). Puhdas
enemmistövalta jättää eri tavalla ajattelevat, eri
uskontoa tunnustavat, eri rotuun kuuluvat jne. pelkiksi kakkosluokan kansalaisiksi,
joiden tulee vain totella enemmistön määräyksiä
- tai lähteä maanpakoon.
d)
tasa-arvo
Tasa-arvoisessa
järjestelmässä ihmiset päättävät itse
asioistaan, eikä kenelläkään ole rajatonta valtaa tehdä
toisia koskevia päätöksiä. Ainoa yhteisen vallan käyttäjä
on enemmistö suoran demokratian (tai suoran edustuksellisen demokratian)
keinoin. Enemmistön valta rajoittuu sen estämiseen, että
vähemmistö ei voi kumota tasa-arvoa. Ihmisten henkilökohtaiseen
koskemattomuuteen kohdistuvia pakkoja tai kieltoja ei voida säätää,
sillä ne olisivat tasa-arvon vastaista enemmistön diktatuuria.
Myös
tasa-arvoa on ääritilanteissa pakko puolustaa väkivalloin
sitä mahdollisesti uhkaavia vallananastajarikollisia vastaan. Oikeus
tasa-arvon puolustamiseen kuuluu yhtäläisesti kaikille.
Tasa-arvoinen
järjestelmä ei ole toteutunut yhdessäkään valtiossa
eikä juuri pienemmissäkään yhteisöissä, sillä
tasa-arvon ideaa ei ole sisäistetty eikä sen puuttumista nykyjärjestelmistä
tiedostettu. Osaltaan tähän tietämättömyyteen
on vaikuttanut taitava propaganda, jossa nykyiset järjestelmät
valheellisesti todistellaan tasa-arvoisiksi.
On
huomattava, että tasa-arvo voidaan toteuttaa vain politiikassa mutta
ei taloudessa. Taloudellisen tasa-arvon toteuttaminen esimerkiksi sosialismin
ihanteiden mukaisesti edellyttäisi nimittäin tasa-arvon vastaista
poliittista pakkovaltaa, "proletariaatin diktatuuria". Tasa-arvoa ei voida
myöskään toteuttaa taloudellisessa päätöksenteossa,
sillä taloa tai maantietä on vaikea rakentaa esimerkiksi 60 prosenttisesti,
jos sen rakentamista on kannattanut tuo mainittu prosenttimäärä
kansalaisista.
Taloudellisissa
ratkaisuissa joudutaan aina tyytymään enemmistöpäätöksiin,
ja tämän vuoksi vähemmistöllä tulee olla oikeus
jättäytyä hankkeiden ja taloudellisten järjestelmien
tai niiden osien ulkopuolelle. Ulkopuolelle jättäytymisen on
kuitenkin syytä olla tavallista vaikeampaa sellaisilla aloilla kuten
koulutuksessa, terveydenhuollossa ja sosiaalisessa yhteisvastuussa, sillä
kukapa voi ehdottomasti vannoa, ettei koskaan tule tarvitsemaan näiden
alojen tuottamia palveluja.
PARI
KÄYTÄNNÖN ESIMERKKIÄ DIKTATORISESTA VALLANKÄYTÖSTÄ:
1.
Afganistan
Ääri-islamilainen
liike Taleban on päässyt valtaan Afganistanissa. Liikkeen puuhamiehet,
pitkäpartaiset kiiluvasilmäiset Mohamedit, haluavat pelastaa
naiset turmiolta ja määräävät heidät pukeutumaan
islamin oppien mukaisiin täysin peittäviin mustiin huntuihin.
Kaduille lähetetään aseistettuja partioita valvomaan määräysten
noudattamista. Partiot kaahaavat aseet pullollaan maastoautoillaan maan
jokaisessa osassa, ja jos ne tapaavat naisen, joka ei ole pukeutunut säännösten
mukaisesti, ne pysäyttävät hänet, antavat hänelle
ankarat julkiset moitteet ja lopuksi sakottavat häntä. Islamilaisen
aivopesun muokkaama kansan enemmistö ei näe tässä menettelyssä
mitään huomautettavaa. Monien ulkomaiden tasa-arvoliikkeet sen
sijaan kauhistelevat tällaista ihmisten henkilökohtaiseen vapauteen
puuttumista ja yksityisyyden loukkaamista.
2.
Suomi
Ääri-autoritäärinen,
pääosin demareista, keskustalaisista ja kokoomuksesta koostuva
ihmisryhmä, on päässyt valtaan Suomessa. Liikkeen puuhamiehet,
kiiluvasilmäiset More Controllit ja Less Freedomit, haluavat pelastaa
vesillä liikkujat turmiolta ja määräävät
heidät pitämään veneissään pelastusliivejä,
ankkureita, sammuttimia sekä eräitä muita varusteita. Järville
ja merille lähetetään aseistettuja partioita valvomaan määräyksen
noudattamista. Partiot kaahaavat aseet pullollaan suurilla ja nopeilla
veneillään maan jokaisessa kolkassa, ja jos ne tapaavat veneilijän,
jolta on unohtunut joku pakollisista varusteista, he pysäyttävät
hänet, antavat hänelle ankarat julkiset moitteet ja lopuksi sakottavat
häntä. Koko elämän kestäneen alistumispropagandan
sokaisema kansalaisten enemmistö hyväksyy poliisin raa'at otteet
eikä
Hyvät
lukijat. Irrottautukaa valheellisen propagandan otteesta ja siirtykää
todellisen tasa-arvon, vapauden ja oikeudenmukaisuuden kannattajiksi.
X-Puolue |