X-puolueen esittämät kannanotot on kirjoitettu sinisellä ja
libertaristien edustajien mielipiteet oranssilla.
Yksittäisten libertaristien nimiä tai heidän tarkempaa
sijoittumista aatteen kentässä ei ole mainittu, joten keskustelu
ei ole missään muodossa "virallista".

Keskustelut on käyty eräällä internetin keskustelupalstalla vuonna 2001
 
 
 

Propaganda, aivopesu ja
enemmistön mielipide
 

Enemmistön tahtoa...
 

Ei tarvitse edes muokata koska
enemmistö voi kaivata juuri sellaista estetiikkaa ja moraalia
mitä valta tarjoaa,,,
 

Muokkaaminen tehdäänkin tämä seikka huomioiden ja sitä hyväksi
käyttäen. Enemmistö haluaa suuria johtajia ja suuria sankareita,
koska heihin voi samaistua ja/tai heitä voi pitää isähamoina. Ihmistä
ahdistavat hänen omat rajoitteensa ja kuolevaisuutensa, siksi ihminen
kokee sympatiaa niitä kohtaan, jotka näyttävät ylittävän nämä
rajoitteet. Siksi johtajia, sankareita, lapsitähtiä ja supervanhuksia
ihaillaan.  Tiettyyn pisteeseen asti ihminen ehkä tuntee kateutta
itseään parempaa kohtaan, mutta kun ero kasvaa tarpeeksi suureksi,
kateus muuttuu ihailuksi.
 

Tai sitten vihaksi.
 

Tai sitten vihaksi. Poliittinen taito onkin siinä, miten tunteet
käännetään ihailuksi eikä vihaksi.  Siis massojen tunteet.  Esim.
Paavo Väyrysestä ei todennäköisesti koskaan tule presidenttiä, koska
hän hankkii itselleen kiihkeitä vihamiehiä ja kiihkeitä kannattajia
mutta ei saa otetta siitä suuresta enemmistöstä, joka vaalit
ratkaisee.

Stalinia ja Hitleriä ihailtiin, koska he tekivät sen, jonka jokainen
olisi sisimmässään halunnut tehdä (ainakin viettien tasolla jos
ei ajatuksisssa). He saavuttivat äärimmäisen vapauden.
 

Enemmistö ihaili koska sen tarpeet sattuivat olemaan kasvatuksen
ansiosta sellaisia että...
 

Kasvatuksen ja geenien. Ei ketään voi kasvattaa perusluonteensa
vastaiseksi. Ei ainakaan enemmistöä ihmisistä.

Ajatus, että ihmiset on kasvatettu sellaisiksi kuin mitä he ovat, on
hyvin anarkistinen tai jopa kommunistinen ajatus. Tällainen
ajattelutapa nimittäin vaaditaan, jotta voi uskoa kommunistiseen
utopiaan, jossa ihmiset eläisivät veljellisesti tasa-arvoisina
keskenään, eikä kilpailua enää olisi.
 

Hylkää kokonaan tuo aivopesuteoriasi. Aivopesu onnistuu vain jos
sen sisältö vastaa aivopestävien psykologisia tarpeita. Vai väitätkö että
uskonnotkin olisivat syntyneet ensisijaisesti aivopesun tuloksena?
 

Tiedän, että aivopesu on hieman liian voimakas sana, mieltenmuokkaus
olisi ehkä sopivampi.

Uskonnot tuskin ovat syntyneet aivopesun tuloksena, mutta jos mietit
esimerkiksi islamilaista maailmaa, voit itsekin havaita sen
mielettömän fanaattisuuden, jolla uskontoon suhtaudutaan (tosin ne
islamilaiset, jotka olen henkilökohtaisesti tuntenut, ovat olleet
lähinnä nimiellisesti uskovaisia - enkä tiedä, miten heidän päänsä
kääntyi, tai putosi, Khomeinin tullessa valtaan).

Jos iranilainen vauva tuodaan Suomeen ja kasvatetaan täällä
aikuiseksi, hänestä tuskin tulee kiihkoislamilainen tai ylipäätänsä
islamilainen lainkaan.  Jos hän sen sijaan kasvaa Iranissa, hänestä
tulee todennäköisesti islamilainen. Mikä vaikuttaa?  Etelän lämpökö?
Ei vaan ympäristö ja sen toimeenpanema mielenmuokkaus. Eikö tämäkin
todista, että elämme jatkuvan mielenmuokkauksen kohteena. Meihin
kohdistuva mielenmuokkaus ei tee meistä islamilaisia
vaan "valtiolaisia" eli valtioon ja lakeihin pyhinä ja kumoamattomina
instituutioina uskovia. Tästä henkisestä kahleesta irti rimpuileminen
on kovan työn takana.
 

Erilainen kasvatus tuottaa siis erilaisia psykologisia tarpeita myös
samaistumisen kohteen ja laadun suhteen.

...miksi jotkut ihmiset tyydyttävät nämä tarpeensa hyvin eri tavalla
 kuin toiset? Esim. uskonnon kautta tai ilman uskontoa? Entä miksi
monilla ei ole ollenkaan kykyä pysyvään tai yhtään mihinkään idoleihin
samaistumiseen?
 

Massojen käyttäytyminen on politiikassa oleellista,
ei joidenkin marginaaliryhmien. Karismaattiset johtajat rakentavat
valtansa massojen tuelle. Marginaaleja varten on olemassa
keskitysleirit.  Massoilla on  taipumusta idolinpalvontaan.
Se on oleellista.

Kollektiivinen vapauden omaksuminen on juuri sitä samaistumista
johonkin voimakkaampaan ja suurempaan, josta ilmiöstä kumpuaa myös
idolien palvonta (nämä asiat ovat hieman eri suuntautumishaaraa). Kun
ei itse voi olla enempää kuin on, itsetuntoaan voi nostattaa
ajattelemalla, että ME kansana tai ryhmänä olemme yhdessä
voimakkaampia ja parempia kuin muut. Tällöin myös tämän ryhmän
identiteettiä pitää jotenkin vahvistaa joko rodun, uskonnon kielen
tai muun yhdistävän tekijän avulla. Peruste voi olla mikä tahansa,
vaikka yhteinen moottoripyörämerkki tai "aito amerikkalaisuus".
 

Vielä sopivampi olisi psykologisten tarpeiden hyväksikäyttö

Et voi selittää mitään millään yleisellä luonnollisella?
ihmisolemuksella tai oletuksella kaikille ihmisille yhteisistä tarpeista.
Kaikki inhimilliset tarpeet ovat kulttuurin ja kasvatuksen luomia.
 

Jos parivuotias lapsi riistää kuukauden ikäiseltä vauvalta lelun,
vauva katsoo hölmistyneenä eikä osaa reagoida mitenkään. Kuluu kuusi
vuotta. Sama vanhempi lapsi (nyt kahdeksanvuotias) riistää lelun
tältä entiseltä vauvalta (nykyiseltä kuusivuotiaalta).  Mitä
tapahtuu?  Nuorempi ei enää katsokaan hölmistyneenän vaan nostaa
asiasta mielettömän metelin ja lasten välillä syntyy riitaa ja jopa
tappelua.

Mitä siis on tapahtunut näiden viiden vuoden aikana? Ovatko vanhemmat
opettaneet lapset pitämään puoliaan?  Ovatko he opettaneet lapset
kostamaan?  Vastaamaan väkivaltaan väkivallalla?  Onko kaikki tämä
muutos pelkästään kultuurin ja kasvatuksen tulosta?

Väitän että ei. Vaikka lapset olisivat kasvaneet millaisessa papin ja
kiihkeän väkivallan vastustajan perheessä, ja vaikka heille olisi
opettamalla opetettu, ettei saa reagoida väkivaltaisesti, he toimivat
joskus niin kuin edellä selostin. Vaikka eivät ole saaneet edes
naapurin lapsilta mallia.

Olen sitä mieltä, että edellä kuvattu lasten käyttäytymisessä näkyvä
tarve palauttaa järkkynyt voimatasapaino ennalleen on biologinen
piirre, joka on peräisin jostakin esihistoriasta ja siellä
vallinneesta olemassaolon taistelusta.  Joka ei aikoinaan kamppaillut
alistajaa ja ruokapalan nappaajaa vastaan, putosi alempaan kerrokseen
ja tuhoutui - tai ainakin menestyi huonommin puolisonvalinnassa ja
jälkeläisten tuottamisessa. Ihmiskunta kantaa mukanaan voittajien
geenejä - ei häviäjien.
 

Primaari mielenmuokkaus tai primaarisosialisaatio toimii esim.
perheen kautta ja on valmis jo useimpien
murrosikäisten kohdalla. Tämä primaarisosialisaatio luo
psykologiset perustarpeet joita seksundaarisssosialisaatio
sitten ohjailee eri kohteisiin suuntautuviksi.
 

En edelleenkään oikein jaksa uskoa, että psykologiset perustarpeet
LUODAAN. Miksi ihmeessä ne luodaan lähes samanlaisiksi aivan eri
puolilla maailmaa, vaikka nämä tarpeiden "luojat" eivät koskaan ole
konsultoineet keskenään ja sopineet yhteisestä linjasta? Psykologiset
perustarpeet tulevat kyllä esiin yksi kerrallaan lapsen kasvaessa,
mutta että ne jotenkin, ainakaan tietoisesti, luotaisiin...
 

Sekundaarisosialisaatio tai propaganda viihde kaupallisuus jne. ei
voi kuitenkaan ohjailla tarpeita mielensä mukaan puhumattakaan siitä
että se voisi luoda sellaisia kokonaan laadullisesti uusia tarpeita jotka ovat
ristiriidassa primaarisosialisaation määräämän "kansanluonteen" tai yksilöiden
luonteen kanssa.
 
 
 

Keskustelun tämä osa ei tuonut esille mitään järisyttäviä erimielisyyksiä. Oleellisinta
lienee se, että X-puolueen edustaja uskoi "geenien" voimaan ihmisluonteen
määräytymisessä kun taas libertaristien edustaja uskoi ihmisen "luomiseen"
kasvatuksen keinoin.
 
 

Keskustelu jatkuu osassa 3.