"Tasajaon Liikkeen" (X-puolueen kaukainen edeltäjä) oppeja 1980-luvulta

X-puolue ei aivan sellaisenaan allekirjoita tätä vanhaa arkistomateriaalia, sillä vapauden filosofia on kehittynyt. Alla olevassa tekstissä esimerkiksi todetaan, että ainoastaan valtiollisen vallan määrä on vakio - mutta ei taloudellisen vallan. Nykyinen käsitys on, että myös taloudellisen vallan määrä suljetussa järjestelmässä on vakio. Ero näiden valtojen välillä on siinä, miten niitä hankitaan. X-puolue ei myöskään enää käytä positiivisessa merkityksessä sanaa "kansanvalta".
 
 

ERÄITÄ TASAJAON OPIN PRINSIIPPEJÄ
 
 

I Valta.
 

1) Vallan kaksi pääulottuvuutta ovat a) vallan kohteen fyysiseen koskemattomuuteen vaikuttaminen ja b) vallan virallisuus. 

2) Merkittävintä valtaa on valtiollinen valta. Se on virallista ja perustuu väkivaltaiseen pakkoon sekä viime kädessä mahdollisuuteen tappaa vallan kohde. 

3) Valtiollisen vallan - toisin kuin esimerkiksi taloudellisen vallan - määrä on vakio, eli valtapiirin koon säilyessä muuttumattomana vallan lisääntyminen jollakin edellyttää sen vähenemistä jollakin toisella ja vastaavasti sen väheneminen jollakin edellyttää sen lisääntymistä joillakin muilla.
 
 

II Vapaus

4) Omaa olemista ja omia tekemisiä koskevan päätösoikeuden maksimoiminen, eli vapaudenhalu, on synnynnäisenä ihmisissä. 

5) Vapaus ja valta ovat itse asiassa sama asia. Oikeus päättää tekemisistään on vapautta siihen saakka, kunnes tämä oikeus edellyttää jonkin toisen yksilön vastaavan oikeuden kaventumista. Siitä eteenpäin tätä oikeutta voidaan kutsua nimeltä valta.

6) Ihmisen synnynnäinen vapaudenhalu ei automaattisesti lopu tietyssä vaiheessa, kun "vapaus" on saavutettu, vaan ihminen haluaa yhä enemmän ja enemmän vapautta eli siis lopulta yhä enemmän ja enemmän valtaa. Ylärajaa tälle vapaudenhalulle ei ilmeisesti ole.

7) Mikään tieteellinen, moraalinen tai filosofinen seikka ei osoita, että kaiken poliittisen vapauden kuuluminen nykyisellä tavalla hyvin pienelle osalle ihmisistä olisi paras mahdollinen asiantila.

8) Käytäntö osoittaa, että mitä harvempien käsissä poliittinen valta on, sitä epämiellyttävämpää on ilman valtaa olevien elämä, ja sitä todennäköisempiä ovat vallanpitäjien toimeenpanemat aggressiot sekä omaa että vieraita kansoja kohtaan tarkoituksena yhä suuremman ja suuremman vallan hankkiminen.
 
 

III Demokratia
 

9) Nykyinen ns. demokratia, jossa alamaiset saavat aika ajoin valita ketkä yksilöt heille määräyksiä säätävät, ei ole mikään äärimmäinen kansalaisten vapauden tila, vaan se on ainoastaan vaatimaton askel totaalisesta yksinvallasta kansanvallan suuntaan. 

10) Ainoa tapa toteuttaa kansalaisten enemmistön vapaus on vallan jakaminen tasan ihmisten kesken siten että saavutetaan tila, jossa kukaan ei enää voi lisätä omaa vapauttaan vähentämättä samalla muiden vapautta. Tällaisen poliittisen vallan ja vapauden tasajaon toteuttanut järjestelmä on nimeltään tasajaon yhteiskunta.

11) Tasajaon yhteiskunnassa kaikki sellainen on sallittua, jonka tekemisen kansalaisten enemmistö ei katso aiheuttavan haittaa, vaaraa tai vahinkoa muille kuin mahdollisesti tekijälle itselleen.

12) Tasajaon yhteiskunnassa toteutetaan yksilökeskeistä kansanvaltaa, mikä merkitsee sitä, että yksilöt saavat pääasiassa itse ratkaista omaa elämäänsä koskevat asiat. Yhteisesti ratkaistaviksi jäävät lähinnä vain ne asiat, jotka enemmistö kansalaisista haluaa yhteisesti päätettäviksi. 

13) Yhteinen päätöksenteko eli lainsäädäntö tapahtuu ns. kansalaisäänestyksellä, jossa jokainen kansalainen voi saattaa alulle lakialoitteita ja myös äänestää asioista kotonaan omalla tietokonepäätteellään. 

Kansalaisäänestystä koordinoi erityinen tätä tarkoitusta varten perustettu valtiollinen elin, kansaneduskunta.

14) Kansaneduskuntaan voivat kansalaiset valita edustajia. Edustajat toimivat kansaneduskunnassa valitsijoidensa äänillä. Valitsijat voivat milloin tahansa käyttää omaa ääntään myös suoraan, ohi edustajansa. Edustajien käytössään oleva äänimäärä vaihtelee siis tapaus tapaukselta. Edustajilla ei ole tiettyä vaalikautta, vaan he pysyvät kansaneduskunnassa niin kauan kuin säilyttävät riittävän kannatusäänimäärän. 

15) Kansalaisten lakialoitemahdollisuus toteutuu siten, että yksityisen kansalainen kerää ensin kannatusta aloitteelleen ryhmältä, puolueelta tms. ja aloite niiden kautta lopulta etenee kansaneduskunnan päätettäväksi. 
 
 

IV Puolustus
 

16) Ensimmäisen asteen virallista valtaa käyttävät kansalaiset suoraan. Kiinteitä poliisin virkoja ei ole, vaan poliiseina toimivat halukkaat, rikosvastaisuutensa osoittaneet kansalaiset kukin tasapuolisesti vuorollaan. Kansalaispoliisin apuna toimii ammattimaisia rikosselvittelijöitä, joilla ei kuitenkaan ole varsinaisia pysyviä poliisivaltuuksia, vaan ainoastaan tavanomainen kansalaisen itsepuolustus ja rikollisen kiinniotto-oikeus konfliktitilanteissa. 

17) Kun rikoksiksi nyky-yhteiskunnassa katsotaan teot, joilla jotkut pyrkivät laittomasti kumoamaan vallitsevan vallan epätasaisen jakautumisen, tasajaon yhteiskunnassa rikoksena pidetään tekoa, jolla joku epäoikeutetusti pyrkii mitätöimään olemassa olevan vallan tasajaon. 

18) Puolustuspolitiikasta kuten muustakin politiikasta päättää kansalaisten enemmistö. Rauhantilan aikana mahdollinen armeijan henkilöstö ei muodosta mitään valtaa omistavaa ryhmittymää, vaan toimii ainoastaan puolustustaidon opettajana vapaaehtoisille aseellisen maanpuolustuksen vaihtoehdokseen valinneille kansakunnan jäsenille. Missä määrin ja missä mahdollisissa kriisi-, sota tms. puolustautumistilanteissa tämä ryhmä haluaa antaa sotilashenkilöille todellista valtaa, on sen itsensä lainsäädännöllä ratkaistavissa.