Suomen Genevekouluyhdistys

 

 

 

 

SYYSSEMINAARI  KUOLAN NIEMIMAALLA

 

Aika                                    28.8.-31.8.2003

 

Paikka                                 Apatity, Murmansk

 

Mukana                               Aartelo Lea

                                            Hytti Helka    

                                            Lehtosalo Kirsti

                                            Peltonen Terttu

                                            Rosqvist Jan

                                            Rönkkö Ahti

                                            Laine Arska

                                            Juvonen Raimo

 

Torstai 28.8.                        Ryhmä kokoontui Rovaniemellä, matkanjohtaja Ahti Rönkkö haettiin Rovaniemen yliopistolta ja niin päästiin matkaan kohti Sallan raja-ase-maa, jonne matkaa oli 200 km.  Suomen puolella muodollisuudet hoitui-vat nopeasti uudessa tyylikkäässä rakennuksessa.  Venäjän puolella oli parakki, muutama auto ja pitkä odotusaika.  Tie Kuolan ylängön yli oli uudehko, kohtalaisen suora ja tasainen, päällystystä tosin oli vain rajan-pinnassa.  Valtatie Pietari-Murmansk oli hyväkuntoinen, päällystetty ja suora, minkä johdosta paikalliset asukkaat pitivät vauhtia yllä kuin ralli-autoilijat.   Valtatien varrella ihailimme tien molemmin puolin levittäy-tyvää Imandra-järveä  ja valtavia (tyhjiä) hiekkarantoja.  Järven takana, kauniiden vaaramaisemien keskellä sijaitsi majapaikkamme sanatorio Isovela Apatity-nimisessä uudehkossa rauhallisessa teollisuuskaupun-gissa.  Matkaa rajalta kertyi 280 km.  Illallisen söimme sanatorion yh-teydessä toimivassa yökerhossa, josta muutamat jatkoivat kaupungin yöelämään.

 

Perjantai 29.8.                     Aamiaisen jälkeen vierailimme Apatityssä sijaitsevassa Venäjän tiede-akatemian Kuolan tiedekeskuksessa, jonka kehittyminen alkoi vuonna 1930 perustetetulta Hiipinän vuoriasemalta.  Tähän mennessä tiedekes-kukseen kuuluu yhdeksän eri instituuttia Apatityssä, Kirovskissa ja Murmanskissa ja se työllistää vajaat 1900 ihmistä, joista 620 tieteellistä tutkijaa.   Tohtori Anatoli Vinogradov kertoi yhteistyöstä suomalaisten kanssa sekä keskuksessa tehdyistä tutkimuksista kallioperässä, maan pinnalla, ilmakehässä, teollisuudessa, taloudessa ym.  Tiedekeskuksen museossa saimme selvityksen Kuolan niemimaan mineraalivaroista, maan alla on miltei kaikkea, vain kultasuonet ovat pelkästään Suomen puolella.  Iltapäivällä teimme retken viereiseen Kirovskin kaivoskau-punkiin.  Illalla saunoimme oikeassa venäläisessä saunassa.

 

Lauantai 30.8.                      Lauantaipäivän ohjelmassa oli käynti Murmanskissa.  Matkaa sinne oli edestakaisin 446 km hyvää valtatietä pitkin.  Matkalla ajoimme Montse-gorskissa kymmeniä kilometrejä Severonickel-kombinaatin metallinja-lostamotehtaan saastelaskeumien läpi.  Seutu oli kuin tulipalon jäljiltä, mustaa maata ja keloja.  Aivan tehtaan luona tienvarsilla kasvoi jo vih-reää ruohoa, Tamrockilta tilattujen ilmansuodattimien ansiosta.  Samoin itse Montsegorskin kaupunki tehtaan vieressä oli hyvin vehreä.

>                                            Murmanskin kaupunki näytti loppukesän vihreydessä varsin siistiltä suurkaupungilta.  Se on rakennettu usean mäen rinteille ja näköalat ovat kauniita avarassa luonnossa.  Sotilasalueilla emme käyneet.

 

Sunnuntai 31.8.                    Paluumatkalla poikkesimme vanhaan Kantalahden kaupunkiin ja ihai-limme auringonpaisteessa kimaltelevaa Vienan merta.  Uinti jäi väliin, mutta Kantalahdessa tehtiin viimeiset ostokset.  Lähempänä rajaa tutus-tuimme Alakurtin helikoperitukikohtaan.  Raja-alueella muuan nuori varusmies liftasi kyytiimme.  Sää oli koko matkan ajan viileän syk-syinen, ruska ei ollut vielä alkanut.  Sieniä ja sienestäjiä oli teiden varsilla runsaasti. Rajamuodollisuudet sujuivat joutuisasti, joten Sallassa ehdimme käydä Äteritsiputeritsipuolilautatsi-baarissa.  Rovaniemen len-tokentällä hyvästeltiin, jaettiin NGF-lautaset matkan järjestäjille ja kus-keille ja pienoisbussi lähetettiin Kemiin.