Elämä
   lyhyt purkaus jonnekin
   mikä se on?
   näenkö sen kuten olen kuvitellut
   päivän kajossa, naurussa lasten?
   vanhan miehen kasvoilla, hänen joka
   rakensi tämän maan jossa me emme enää tahdo asua
   vaiko siinä hetkessä illasta jolloin
   kenelläkään ei ole toisilleen enää mitään sanottavaa
    kuunnellaan musiikkia, hiljaa, istutaan
    onko se silloin läsnä?
    sitä ei käy selittäminen, mutta
    luulen että
    jos nyt käännyn
    ja katson
    tervehtii se minua ovella vakavana
    oikopäätä riennän sitä halaamaan
    koska tiedän sen vihaavan
     sellaista käytöstä. 1