Pika linkit:
Childhood
Michael Jackson syntyi Garyssa, Indianan osavaltiossa Yhdysvalloissa 29.8 vuonna 1958. Michaelilla oli kahdeksan sisarusta; viisi veljeä ja kolme siskoa. Perheen isä Joe joutui raatamaan ympäripyöreitä päiviä terästehtaalla tienatakseen perheelle ruoan. Arkea hän pakeni soittamalla kitaraa paikallisessa Falcons -yhtyeessä. Yhtye treenasi Jacksonien olohuoneessa, joten Michael kasvoi kiinni musiikkiin. Myös hänen äitinsä Katherine oli musikaalinen, hän soitti pianoa ja klarinettia. Kun koko perhe harrasti laulamista ja soittamista, ei Jackson 5 -yhtyeen syntymä ollut mikään ihme.
Kun Jackson 5 perustettiin Michael oli 5-vuotias. Hänen lisäkseen siihen kuului neljä veljeä: Jackie, Tito, Jermaine ja Marlon. Viides veljistä, Randy oli silloin niin nuori, ettei voinut vielä tulla mukaan. Perheen isä oli bändin takana. Falcons ei tehnyt ihmeemmin keikkoja, joten toiveet suuntautuivat poikiin. Perheen kaikki rahat upposivat mikrofoneihin, vahvistimiin ja instrumentteihin, pian olohuone näyttikin pieneltä studiolta. Pari ulkopuolista avustajaa hommattiin mukaan ja kaikkien oli oltava paikalla kun treenien alkaessa. Kuria harjoittelussa isä ei säästellyt, mutta myöhemmin kova harjoittelu palkittiin. Pian isä alkoi kaupitella yhtyettä. Paikallisista laulukilpailuista tuli palkintoja mutta treenejä jatkettiin joka ilta ja kuvioita hiottiin loputtomiin. He käyttivät tietyn tyylisiä vaateita ja kampauksia, perhe löysi pian oman fanijoukkonsa kotikaupungista Garysta.
Seuraava etappi oli lähin miljoonakaupunki Chicago. Kun rahat olivat vähissä, isä hommasi lapsilleen vakituisen kiinnityksen Garyssa sijaitsevaan Mr. Lucky’s -nimiseen kapakkaan. Yhtye esiintyi Garyssa ja Chicagossa seitsemänä iltana viikossa. Clubit olivat pieniä ja palkka surkea, mutta silti yhtyeen maine alkoi levitä hiljalleen. Garyssa asuva levytysstudion johtaja kysyi, haluaisiko porukka treenata muutamia hänen kirjoittamia biisejä. Jos ne toimisivat, voisi niistä tehdä levyn. Oli aika astua ensimmäisen kerran studioon ja muutaman päivän kuluttua syntyi Jackson 5:n ensimmäinen single Big Boy, joka julkaistiin paikallisella Steeltown -levymerkillä. Michael oli tuolloin 9-vuotias ja yhtyeen päävokalisti, ja hän on kertonut ettei silloin tajunnut puoliakaan laulun sanojen tarkoituksesta.
Nyt Jackson 5 alkoi saada parempia keikkoja Chicagon yökerhoista. Isä Joe kävi ylikierroksilla, ja sai yhtyeen esiintymään New Yorkin legendaarisen Apollo teatteriin, jossa myös järjestettiin laulukilpailut, jotka Jackson 5 onnistui voittamaan. Tästä seurasi esiintyminen televisiossa suositussa David Frost -show’ssa. Joe oli nyt niin varma suuresta tulevaisuudesta, että kielsi perhettä käyttämästä kotipuhelinta. Jos levy-yhtiöstä soitettaisiin, linjan olisi oltava vapaa. Eräänä päivänä ihme tapahtui. Arvostettu Motown -yhtiö ilmoitti, että haluaisi mahdollisesti tehdä levytyssopimuksen Jackson 5:n kanssa. Sitä ennen oli kuitenkin tehtävä demonauha. Pojat pakattiin pikkubussiin ja alkoi ajomatka Detroitiin, jossa Motownin studiot sijaitsivat. Heidät ohjattiin heti studioon, jossa purkitettiin pari kappaletta. Levy-yhtiön pomo kiitti ja lupasi hymyillen olla yhteydessä. Motown olikin pian yhteydessä, yhtye oli läpäissyt testin. Oli aika ryhtyä tositoimiin. Yllättäen huippusuosittu soul-laulajatar Diana Ross otti pojat suojelukseensa, ja nämä jopa asuivat pitkiä aikoja tämän kotona Kaliforniassa. Diana oli Michaelille kuin äiti. Levy-yhtiön ihmiset huomasivat pian, että pojissa oli paljon muutakin markkinoitavaa kuin levyt. Heitä opetettiin vastaamaan oikein lehdistön kysymyksiin ja tehokkaat laulunopettajat koulivat ryhmää. Motown ei säästellyt hankkiessaan paikalle huippumuusikoita.
Jackson 5:n ensimmäinen valtakunnallisesti julkaistu single oli I Want You Back, joka ilmestyi syksyllä 1969 myi kaksi miljoonaa kappaletta ja nousi listojen ykköseksi. Seuraavana keväänä julkaistu ABC -levy, kuten kolmaskin, The Love You Save, menivät ykkösiksi. Yhtye nousi siis kertaheitolla huipulle. Levyä ostivat kaiken ikäiset, ja tietenkin poikien nuori ikä lisäsi levymyyntiä. Markkinoille alkoi tulla muitakin laulavia perheitä, mutta Jackson 5 pysyi suosituimpana. Yhtye teki 70-luvun alussa mammuttimaisia kiertueita ja pääsi oitis esiintymään mahtaviin halleihin. Kun levy Never Can Say Goodbye oli iso hitti vuonna 1971, yhtye esiintyi lähes sadassa konsertissa vuoden aikana. Kiertueet olivat aikamoista kaaosta. Fanit olivat nuoria tyttöjä, jotka olivat valmiit tekemään kaikkensa nähdäkseen ihanteensa. Michael myöntääkin saaneensa noilta ajoilta jonkinlaisen kammon fanihysteriaa kohtaan. Rakkauttaan tunnustavat tytöt repivät hiuksia ja vaatteita, sekä menivät muutenkin aivan sekaisin nähdessään idolinsa.
Neljäntoista vanhana hän huomasi olevansa levy-yhtiön ja laulunopettajien tiukassa remmissä. Hänelle kerrottiin miten mikäkin kappale pitää laulaa ja miten käyttäydytään ja puhutaan. Hän valitti siitä Motownin pomolle asiasta, ja kysyi saisiko laulaa omalla tavallaan. Pomo suostui, ja pian moni ammattilainen huomasi, että Michael tiesi mitä halusi. Tällöin Michael kasvoi myös pituutta, ja suloisesta pyöreäposkisesta pikkupojasta tuli pian pitkä kaveri jolla oli paha akneongelma. Ensimmäisen soololevynsä Got To Be There hän teki vuonna 1971. Seuraavana vuonna hän lauloi tunnussävelen elokuvaan Ben. Samaan aikaan Jackson 5 jatkoi kimpassa esiintymistä. Kun Yhdysvallat oli valloitettu, oli Euroopan vuoro. Eurooppalaiset rakastivat Jacksonin veljeksiä ja heidät esiteltiin jopa Englannin kuningattarelle.
Jackson 5 oli rakennettu toimivaksi, mutta pojat vanhenivat, eivätkä halunneet olla enää pelkkien teinityttöjen ihanteita. Heidän oma musiikillinen kunnianhimonsa kasvoi. Motown -yhtiö ei kuitenkaan halunnut muutoksia, systeemi toimi hyvin, miksi riskeerata. Muutos Jackson 5:n musiikkiin tuli kuitenkin vuonna 1974, jolloin bändi levytti vahvoilla puhaltimilla ryyditetyn Dancing Machine -biisin. Se oli matkalippu aikuisuuteen. Michael opetteli tanssimaan robottimaisin askelin ja pian koko nuoriso matki tätä tyyliä. Jackson 5 ilmoitti Motownille, että halusi itse päättää millaista musiikkia esittää. Levy-yhtiö ilmoitti, että se ei onnistu. Muut yhtyeestä nielivät mielipahansa, mutta Michael meni yhtiön johtajan, Berry Gordyn luo ja ilmoitti, että yhteistyö ei suju, ja Jackson 5 vaihtoi levy-yhtiötä. Samalla se merkitsi ryhmän hajoamista, sillä Jermaine oli mennyt naimisiin Gordyn tyttären kanssa ja päätti ryhtyä soololaulajaksi pysyen appiukkonsa firmassa. Hänen lähtö ei paljon heilauttanut yhtyeen meininkiä, sillä perheessä riitti nuorempia lapsia jotka olivat valmiita tulemaan mukaan. Samoihin aikoihin ryhmä alkoi tehdä televisioon komediasarjaa itsestään, mutta sarja ei toiminut huonojen vitsien ja mauttomien vaatteiden takia, ja Michael oli varma, että tämä merkitsi yhtyeen loppua. Hän oli oikeassa, vaikka sarjafilmi oli suosittu, se vei uskottavuuden yhtyeen musiikkiin. Heihin suhtauduttiin kuin pelleihin.
Jackson 5:n uusi levy-yhtiö oli Epic. Kun yhtye alkoi levyttää uutta materiaalia, Motown ilmoitti, että Jackson 5 on sen rekisteröimä tavaramerkki. Oli pakko vaihtaa nimeä. Entinen Jackson 5 opittiin tuntemaan nimellä Jacksons. Epic ei yrittänyt markkinoida yhtyettä enää lapsi- tai nuorisobändinä. Nyt luotettiin discobuumiin ja Jacksonsin musiikilta vaadittiin tanssittavuutta. Vahvasti rytmitetty Enjoy Yourself -biisi nousikin listojen ykkösiksi. Kun Jacksons julkaisi seuraavan Epic -albuminsa Going Places, se panosti musiikkiinsa entistä kunnianhimoisemmin. Lauluissa oli sanomaa eikä mukana ollut liian simppeitä tanssipaloja. Varsinaista superhittiä ei levyltä lohjennut, mutta yhtyeen musiikkia alettiin taas arvostamaan.
Samoihin aikoihin Michael Jacksonia pyydettiin mukaan elokuvaan The Wiz, jota Sidney Lumet oli ohjaamassa. Michael oli innoissaan roolista. Elokuva pohjautui samannimiseen Broadway-näytelmään, joka taas oli muunnos Taikuri Oz velhosta kertovasta vanhasta lastenkirjasta ja -elokuvasta. Hän sai variksenpelättimen roolin. Hänen maskeeraus kesti joka päivä viisi tuntia ja työ oli muutenkin rankkaa. Michael oli tuosta kaikesta vain riemuissaan ja on kertonut, että parasta tuossa kaikessa oli muuttua aivan joksikin toiseksi hahmoksi, paeta omaa itseään. Kuvausten aikana muut näyttelijät alkoivat hermostua Michaeliin, kun tämä oppi vaikeat tanssiaskeleet nopeammin kuin he. Tämän huomatessaan hän alkoi käyttää enemmän aikaa kuvioiden hiomiseen. Kuvausten aikana Michael tutustui myös mieheen joka tuli vaikuttamaan paljon hänen elämäänsä. Hän oli Quincy Jones, elokuvan musiikillinen ohjaaja.
Quincy Jones oli kiinnittänyt huomionsa Michaelin lahjoihin jo vuosia aiemmin. Legendaarinen Sammy Davis Jr. oli kertonut Quincylle 12-vuotiaasta Michaelista, että "siinä on poika, josta tulee vielä joku päivä yhtä suuri juttu kuin valmiiksi viipaloidusta leivästä". Quincy ja Michael oppivat luottamaan toisiinsa ja kun Michael päätti tehdä oman soololevyn hän kysyikin Quincyltä tunsiko hän jonkun hyvän tuottajan. Quincy ilmoitti, että olisi itse kiinnostunut levyn tuottamisesta. Oli taas aika alkaa työstää uutta musiikkia. Off The Wall -levy oli syntymässä. Näihin aikoihin Michael perusti veljiensä kanssa oman kustannusyhtiön Peacock Productions. He eivät halunneet enää olla pelkkiä laulajia, he halusivat toimia musiikin parissa, myös säveltäjinä, tuottajina ja sovittajina. Yhtiön palvelukseen palkattiin kaksi terävää musiikin ammattilaista, Bobby Colomby ja Greg Phillinganes, joilla oli näkemystä ja tietoakin.
Vuonna 1979 Michael Jackson täytti 21 vuotta. Hän oli tehnyt aikanaan isänsä kanssa managerisopimuksen, joka meni nyt umpeen. Hän päätti jatkaa uraansa ilman isäänsä. Hänestä tuntui, että perhe- ja bisnesasioita ei kannata sotkea keskenään, eikä hän ollut kovinkaan innoissaan isänsä ideoista. Joe-isä oli tehnyt töitä veljesten eteen, nyt Michael halusi tehdä itse töitä oman musiikkinsa eteen. Michael oli silti yhä mukana Jacksons yhtyeessä, mutta antoi enemmän laulutilaa muille veljilleen. He tekivät yhdessä albumin Destiny -albumin, josta tulikin yhtyeen parhaiten myyty levy. Siitä lohkaistu sinkku Shake You Body myi yli kaksi miljoonaa kappaletta. Veljesten sisäiset välit eivät enää olleet kuitenkaan samat kuin ennen, muut aavistivat Michaelin haluavan tehdä enemmän omaa materiaalia.
Nyt Michael alkoi työskennellä tosissaan Off The Wall -albumin parissa. Alkuaan levyn nimeksi kaavailtiin Girlfriend’ia. Samannimisen biisin olivat kirjoittaneet Paul McCartney ja hänen vaimonsa Linda. Paul ja Michael olivat tutustuneet toisiinsa yksissä juhlissa ja ajautuneet keskustelemaan pitempäänkin, sillä Paulin tytär Heather oli Michaelin suuri fani. Kun Quincy ja Michael neuvottelivat Off The Wall -levyn soundeista, he päättivät, että lopputulos ei saa missään nimessä kuulostaa Jacksonsilta. Studioon palkattiin huippumuusikoita, joilla rutkasti tuhdimpia sointuja mitä oli kuultu Jacksonsin levyillä. Rytmit olivat rankempia, mutta mukaan mahtui myös balladeja. Levyn suurimmat hitit olivat nimikkobiisi ja Rock With You. Molemmat hyviä tanssibiisejä. Koskettavin levyn lauluista oli She’s Out Of My Life, joka oli kertomus Michaelin omasta elämästä. Hän ei uskaltanut luoda noihin aikoihin pysyviä ihmissuhteita, sillä pelkäsi tyttöjen rakastavan häntä vain rahan ja maineen takia. Michael onkin sanonut olevansa todellisuudessa yksi maailman yksinäisimmistä ihmisistä.
Michael ei ollut seurustellut vakavasti noihin aikoihin. Hänen ensimmäiset treffit olivat lapsinäyttelijänä uransa aloittaneen Tatum O’Nealin kanssa. Tämä rakkaus laimeni ajan myötä, mutta he pysyivät hyvinä ystävinä. Michael seurusteli jonkin aikaa myös niin ikään lapsinäyttelijänä tunnetuksi tulleen Brooke Shieldsin kanssa. Myöhemmin Michael on kertonut, että yksi hänen suurista salaisista rakkauksista oli Diana Ross, joka oli paljon Michaelia vanhempi ja joka huolehti hänestä kuin omasta lapsestaan.
Kun Off The Wall -levy oli saatu valmiiksi, Michael meni studioon veljiensä kanssa ja purkittamaan Triumph albumia. Tähän levyyn satsattiin paljon ja lopputulos olikin vaikuttava. Sitä myytiin yli miljoona kappaletta. Levyn starttaava Can You Feel It oli lähellä rockia, mutta kaikkein ylpein Michael oli biisistä Heartbreak Hotel, jonka hän itse kirjoitti albumia varten. Elviksellä oli aikanaan saman niminen mammuttihitti, joten levy-yhtiö vaihtoi kappaleen nimeksi This Place Hotel. Jacksons lähti mahtavalle konserttikiertueelle markkinoimaan Triumph -levyä. Show’sta tuli ennen näkemätön spektaakkeli, johon oli palkattu mukaan kuuluisa taikuri Doug Henning, joka suunnitteli hämmästyttäviä lavatemppuja. Soololevy Off The Wall oli tuon ajan yksi myydyimmistä levyistä, sitä myytiin kuusi miljoonaa kappaletta. Hän oli myös ensimmäinen artisti jonka levyltä neljä kappaletta nousi top-teniin. Hän oli Grammy -ehdokkaana vuoden rhythm and blues -laulajien sarjassa ja voitti palkinnon.
Nyt Michael ja Quincy päättivät tehdä levyn, joka räjäyttäisi lopullisesti pankin. Alettiin työstää uutta albumia, jonka nimeksi valittiin Thriller. Levyn tekeminen ei ollut helppoa. Michaelilla oli selkeä käsitys siitä, miltä hän halusi musiikin kuulostavan. Mutta hänen ei ollut helppo saada muita ymmärtämään ideoitaan. Kaiken lisäksi Michael oli perfektionisti, kaiken piti olla täydellistä. Häntä ujostutti esitellä Quincylle omia biisejään, mutta pitkän painostuksen jälkeen hän suostui esittämään tälle kirjoittamansa Beat It -kappaleen. Quincy oli innoissaan, tuo laulu oli pakko saada mukaan levylle. Miehet olivat yhteydessä myös Paul McCartneyhin, ja tämän kanssa kirjoitettiin Say Say Say ja The Girl Is Mine, jälkimmäisen Michael myös lauloi Paulin kanssa. Yhdeksi levyn suurimmista hiteistä tuli kuitenkin Billie Jean. Kun tuota laulua purkitettiin kaikki olivat oitis varmoja siitä, että heillä oli käsissään todellinen hitti.
Kun Thriller -albumia levytettiin, ei studiossa säästelty vaivoja. Beat It kappale kertoo koululaisista ja väkivallasta, joten sen taustalle haluttiin todella rankka kitarasoolo. Quincy soitti Eddie Van Halenille ja pyysi tätä tulemaan studioon. Mies teki työtä käskettyä. Studioon tuli myös Toto -yhtyeen jäseniä soittamaan omia osuuksia. Aikataulut venyivät pahasti ja levy-yhtiö alkoi painostaa Michaelia. Albumin täytyi olla valmis silloin ja silloin, tai sitä ei julkaista lainkaan. Niinpä studiossa tehtiin hätäisiä ratkaisuja ja miksauksissa tyydyttiin hätäisiin kompromisseihin, jotka eivät kuulostaneet kenenkään mielestä hyviltä. Kun Michael kuunteli näitä nauhoja kyyneleet nousivat hänen silmiinsä, ainekset olivat hyviä, mutta lopputulos ei tyydyttänyt häntä. Yhtäkkiä hän ilmoittikin, että nauhoja ei julkaista tässä muodossa. Jos levy-yhtiö ei anna jatkoaikaa, unohdetaan koko homma. Levy-yhtiö antoi periksi, miksataan koko levy uudelleen. Muutaman päivän levon jälkeen uudet miksaukset alkoivat kulkea. Viikossa saatiin valmiiksi kaksi biisiä, ja loputkin muotoutuivat samaan putkeen. Thriller julkaistiin 20.11.1982.
Näihin aikoihin videot olivat vielä varsin nuori taiteen ala, mutta Michael tajusi niiden merkityksen. Hän halusi tuottaa Thriller levyltä mahdollisimman näyttävät videot. Ensiksi käytiin käsiksi biisiin Billie Jean. Se tehtiin levy-yhtiön rahoilla, ja maksoi ennen kuulumattomat 250 000 dollaria, eli yli miljoona markkaa. Videosta tuli oitis mahtava hitti MTV:ssä ja se auttoi huikealla tavalla Thriller -albumin myyntiä. Billie Jean -single nousi listojen ykköseksi ja video esitteli katsojille myös ulkonäöltään muuttuneen Michaelin. Hänen ihonsa oli paljon vaaleampi ja kasvoja muutettu plastiikkakirurgilla. Ero vanhoihin kuviin oli huikea. Ottamalla selvää saa tietää todellisen syyn miksi. Usein vain fanit tietävät sen. Heti Billie Jean -videon jälkeen Michael halusi kuvata videon Beat It -kappaleesta. Levy-yhtiö oli kauhuissaan, ja väitti ettei siinä olisi mitään järkeä, se pilaisi Billie Jean -kappaleen menestyksen. Mutta Michael oli eri mieltä ja uskoi listojen kärkiin mahtuvan kaksikin hänen biisiään. Kun levy-yhtiö nuukaili Beat It -videon teon kanssa Michael päätti rahoittaa sen itse. Hän palkkasi videon ohjaajaksi Bob Giraldin, joka tunnettiin ykkösluokan televisiomainosten tekijänä. Kappale kertoi amerikkalaisista katujengeistä ja niiden kahakoista, Michael päätti, että videoon oli saatava mukaan oikeita jengejä. Niinpä avustajiksi palkattiin Los Angelesin pahamaineisimpia tyyppejä, joille opetettiin vaikeita tanssiaskeleita. Michaelin ympärillä pyöri jatkuvasti vahvoja turvamiehiä, mutta pian huomattiin että jengien kovanaamat tulivatkin hyvin toimeen supertähden kanssa. Videosta tuli huikea menestys single nousi listojen ykköseksi Billie Jeanin viereen.
Näihin aikoihin Michaelia pyydettiin Mukaan televisio-ohjelmaan, joka merkitsi paljon ajatellen hänen tulevaisuuttaan. Kyseessä oli show Motown 25: Yesterday, Today, and Forever. Ensin hän kieltäytyi kunniasta, koska hän ei ollut enää yhtiön leivissä. Mutta kuullessaan veljiensäkin aikovan olla mukana hän muutti mielensä sillä ehdolla, että saisi esittää siinä Billie Jean -biisin. Niinpä vanha Jackson 5 pistettiin kasaan vielä kerran tätä yhtä TV -ohjelmaa varten. Michaelin vaatimuksesta veljeksen treenasivat yhteistä osuutta päivä tolkulla. Ja kun itse ohjelma sitten nauhoitettiin olikin Jackson 5 loistovedossa. Mutta Michael veti potin kotiin omalla Billie Jean -numerollaan, joka seurasi Jackson 5:n esitystä. Hän oli treenannut laulua varten Moonwalk -nimistä tanssia, joka oli alkuaan syntynyt slummien kaduilla. Kun Michael esitti Billie Jeania, hän tanssi uskomattomalla voimalla synkeä lierihattu päässään. Ohjelmaa seurasi lähes 50 miljoonaa televisionkatsojaa ja juuri tuo esitys löi laulun ja koko Thriller -albumin lopullisesti läpi. Kun show tuli ulos televisiosta, itse Fred Astaire soitti Michaelille ja kertoi, miten paljon hän oli ihaillut laulajan tanssitaitoja. Myös lehdistö oli myyty. Michael Jacksonista puhuttiin uutena Frank Sinatrana ja uutena Elvis Presleynä.
Nyt Michael halusi tehdä vielä kolmannen videon Thriller -albumilta ja valinta osui tietenkin levyn nimikkokappaleeseen. Hän halusi jälleen rahoittaa homman itse, silloin kukaan ei voisi puuttua videon sisältöön tai budjettiin. Mutta raha ei ollut Michaelille enää mikään ongelma, sillä Thriller -levyä oli mennyt kaupaksi jo huikeat kahdeksan miljoonaa kappaletta. Levy-yhtiö oli povaillut vaatimattomasti levyn julkaisemisen aikoihin, että se olisi tyytyväinen kahden miljoonan myyntiin. Koska Thriller oli kestoltaan varsin pitkä kappale, myös 14-minuuttiseksi venyneeseen videoon mahtui paljon kuvaa. John Landisin ohjaama filmi Amerikkalainen ihmissusi Lontoossa oli tehnyt Michaeliin huikean vaikutuksen, joten hän otti yhteyttä Landisiin ja kysyi, haluaisiko tämä ohjata videon. Landishan oli ohjannut aiemmin esimerkiksi Blues Brothers -elokuvan, joten hän oli oikea rock and roll -mies. Niinpä hän oli innoissaan ideasta. Etenkin jos raha ei tekisi tiukkaa. Kun Thriller -videon kuvaukset olivat jo käynnissä, budjetti ryöstäytyi täysin käsistä. Pian selvisi, että video paisuisi siinä määrin että sen tekokustannukset nousisivat kaksi kertaa laskettua suuremmiksi.
Onneksi Michaelin taloudelliset neuvonantajat keksivät, että Thrilleristä voisi tehdä samalla myyntivideon, johon ympättäisiin dokumentti videon tekovaiheista. Tämä ratkaisi taloudelliset ongelmat. Kun The Making Of Thriller -video sitten aikanaan tuli myyntiin, se olikin huikea menestys. Sitä meni kaupaksi noin miljoona kappaletta. Kun kauhufilmin muodossa kerrottu Thriller -video alkoi pyöriä MTV:ssä, myös albumin myyni räjähti uuteen kasvuun. Thriller -biisi nousi singlelistojen ykköseksi ja itse albumia myytiin 14 miljoonaa lisäkappaletta. Kaikkiaan albumia meni kaupaksi vuoden aikana yli 30 miljoonaa kappaletta, joka teki siitä kaikkien aikojen myydyimmän levyn. Ja kun tällä kertaa jaettiin Grammy -palkintoja, sai Michael niitä roppakaupalla, kokonaista kahdeksan kappaletta. Hän oli riemuissaan, hän oli vihdoinkin musiikin terävimmällä huipulla. Mutta menestys toi huoliakin. Michael oli jatkuvasti parrasvaloissa ja hän alkoi vihata itsestään kerrottavia lehtijuttuja, jotka käsittelivät lähinnä hänen -omalaatuista" elämäänsä ja kasvoleikkauksiaan. Hän alkoi erakoitua, hän ei halunnut olla enää tekemisissä tavallisten ihmisten kanssa, ja jos halusikin, hän on julkisesti sanonut ettei ujoutensa takia osaa olla.
Thrillerin menestyksen jälkeen Michael kehitteli päässään erilaisia ideoita kokoillan elokuvaksi, mutta ne eivät koskaan toteutuneet. Sen sijaan hän solmi miljoonasopimuksen Pepsi -yhtiön kanssa ja teki näille televisiomainoksen. Mainoksessa hänen piti juosta portaita alas samalla kun pommit räjähtelivät hänen sivuillaan ja takanaan. Harjoituksissa kaikki sujui loistavasti, pommit räjähtivät ajallaan. Mutta sitten ohjaaja sanoi, että näyttäisi paremmalta, jos Michael tulisi portaat alas hitaammin. Tähti teki työtä käskettyä ja yhtäkkiä pommit räjähtivätkin hänen päänsä kummallakin puolella. Michaelin hiukset syttyivät tuleen ja mies kaatui liekehtien portaat alas. Hänet kiidätettiin sairaalaan, jossa hänen kolmannen asteen palovammojaan alettiin hoitaa. Lääkärien mukaan oli suoranainen ihme ettei onnettomuudessa käynyt pahemmin. Jos hänen vaatteensakin olisivat syttyneet tuleen, hän olisi kuollut. Tämä onnettomuus herätti valtavaa huomiota ja niin hassua kuin se olikin, se lisäsi juoman myyntiä huikeat määrät. Niinpä Pepsi tekikin Michaelin kanssa uuden rahakkaan sponsorisopimuksen. Mutta tietenkin Hän sai myös hyvät kipurahat onnettomuudestakin. Hän vaati Pepsiltä vahingonkorvauksia puolitoista miljoonaa dollaria, jotka hän sittemmin lahjoitti palovammoista kärsineiden lasten auttamiseen.
Nyt Jacksonin veljet halusivat tehdä kiertueen, jolle annettiin nimeksi Victory Tour. Michaelia itseään ei kiinnostanut pätkääkään lähteä mukaan tuolle puoli vuotta kestävälle kiertueelle, mutta lopulta hän antoi periksi. Ehkä tämä tarjosi mahdollisuuden löytää vielä suuremman yleisön. Victory -kiertue oli loppuunmyyty mammuttitapahtuma, mutta Michael ei jaksanut innostua siitä missään vaiheessa. Hänellä ei ollut aikaa keskittyä siihen tarpeeksi, eikä lopputulos ollut riittävän hiottu hänen täydellisyyttä tavoittelevalle mielelleen. Michael olisi myös halunnut, että hänen soolonumeronsa olisivat olleet näyttävämpiä. Kiertueella Michael huvitti itseään arveluttavilla tempuillaan. Hän heitteli hotellin parvekkeelta alas sadan dollarin seteleitä ja oli revetä naurusta, kun näki aiheuttamansa sekasorron. Toisen päivänä hän jahtasi kiertueen muita jäseniä boakäärmeensä kanssa. Ja jokainen keikka päättyi suuriin bileisiin, joihin oli kutsuttu paikallisia näyttelijöitä ja julkisuuden henkilöitä. Kun Victory -kiertue oli ohi, Michael ilmoitti veljilleen, että tämä oli taatusti viimeinen kerta kun tekisi mitään vastaavaa heidän kanssa. Nyt hän päättäisi yksin tekemisistään. Kiertue onnistui vain puolittain, sillä sitä tahrasivat kaikenlaiset hämärät raha-asiat, petkutukset ja katalat temput eri osapuolten välillä, ja se ryvetti lopulta asianajajia, managereita ja hankkeen puuhamiehiä. Michael luovutti koko esiintymispalkkionsa hyväntekeväisyyteen ja päätti viimeisenä keinona pitää lehdistötilaisuuden veljiensä kanssa selittääkseen, ettei heillä ollut mitään tekemistä kiertueen järjestelyihin liittyneiden petkutusyritysten kanssa.
20.11.1984 Michael sai oman tähden Hollywood bulevardille. Seuraava Michaelin tekemä työ olikin sitten mieluinen hänelle. Hän oli aina ollut suuri Disney -elokuvien ystävä, ja nyt George Lucas ja Francis Ford Coppola halusivat tehdä Michaelin kanssa kolmiulotteisen elokuvan, jota näytettäisiin Disneyworldiin rakennetussa teatterissa. Elokuvan nimi oli Captain Eo ja sen ideana oli, että filmin katsoja tuntisi olevansa ajelulla avaruudessa näyttelijöiden kanssa. Lyhytfilmin tarina oli simppeli: Michaelin näyttelemä nuori sankari saapuu pahan kuningattaren hallitsemalle synkeälle planeetalle. Hän tuo planeetalle valon ja värit musiikilla, ja loppu on tietty onnellinen.
Michaelin seuraava albumi oli nimeltään Bad, se ilmestyi vuonna 1986. Sen tekemine vei kaksi ja puoli vuotta aikaa. Quincy Jones oli jälleen mukana tuotantotiimissä ja taas kerran ideana oli tehdä mahdollisimman täydellinen levy. Jokaista ääntä hiottiin ja muuteltiin niin kauan, että se tyydytti kumpaakin. Levytyksen aikana miehet myös riitelivät paljon keskenään. Michael halusi mukaan levytyksiin uusinta teknologiaa, Quincy taas olisi luottanut enemmän oikeisiin soittajiin. Mutta hankalinta oli kuitenkin se, että he kumpikin tiesivät, että Bad -levyä verrattaisiin automaattisesti Thrilleriin. Ylittämätön mestariteos olisi ylitettävä. Levyn nimikkokappale kertoi Beat It:in tapaan slummien jengeistä. Muutenkin Bad seuraili Thrillerin ideoita ja tarjosi tekstejä, joissa parannettiin maailmaa tai kerrottiin yksinäisyydestä. Just Good Friends oli duetto, jonka Michael lauloi yhdessä Stevie Wonderin kanssa Yksi albumin suurimmista hiteistä oli tarttuva Smooth Criminal. Bad -videoon satsattiin yhtä reippaasti kuin Thrilleriin. Sen ohjasi Martin Scorsese ja videolle kertyi pituutta seitsemäntoista minuuttia. Bad -levyltä löytyi lopulta viisi hittiä, jotka kohosivat listojen ykkössijalle.
Albumia seurasi upea ja huikea The Bad World Tour joka starttasi 12.9.1987 Japanista. Sinne mahtui 11 konserttia ja kaikkiaan niihin myytiin 367 500 lippua, joka on kaikkien aikojen Japanin ennätys. Jokaista iltaa kohti oli ostettu 38 000 lippua. Michael ei kuitenkaan saapunut yksin eikä tyhjin käsin. Paikalle saapui kaiken kaikkiaan 164 henkilö sekä koira ja Bubbles -simpanssi. Lukuun ei sisälly 700 järjestyspalvelun jäsentä eivätkä 55 konsertin turvallisuutta valvovaa poliisia. Tarvikkeita oli 150 000 tonnia, 100 kaiutinta, 700 projektoria, kolme laseria, joiden valosäteitä heijastaa 40 liikkuvaa peiliä - koko 18 metriä leveän lavan pystyttämiseen kului päivää. Lontoon Wembly Stadionilla hän konsertoi 7 kertaa, mikä on kaikkien aikojen ennätys, siellä hänet näki 504 000 ihmistä. Kaiken kaikkiaan kiertue sisälsi 123 keikkaa viidessätoista eri maassa, ja sen näki noin 4,4 miljoonaa ihmistä. Se päättyi 27.1.1989 Los Angelesiin.
Jatkuu...
Main Page | My e-mail: jessi_mjf@hotmail.com
Copyright © 1999-2000 Jessi
