Kilpimätää esiintyy kahdessa eri muodossa:

"kuiva" ja "märkä", joista edellinen on yleensä sienien aiheuttama ja jälkimmäinen bakterielli. Märkä kilpimätä on gram-negatiivisten bakteerien aiheuttama tila, joka saa alkunsa kilvessä sijaitsevasta vauriosta. Suokonnilla tila saattaa puhjeta myös, jos konna ei saa irrotettua vanhoja keratiinilevyjä, vaan levyt kertyvät päällekkäin paksuiksi kerroksiksi. Oireena on usein pahanhajuinen ja veren värjäämä märkäerite, joka tihkuu kilven keratiinilevyjen välistä. Tämä tila vaatii nopeata hoitoa ja johtaa hoitamattomana miltei aina septikemiaan eli verenmyrkytykseen. Hoitona irroitetaan sairaat keratiinilevyt ja alue puhdistetaan Betadine-liuoksella, minkä jälkeen alueelle sivellään antibioottivoidetta. Suokonnat pidetään kuivalla, kunnes tauti on parantunut. Mikäli tauti on edennyt osteomyeliitiksi eli luutulehdukseksi asti, on mukaan liitettävä systeeminen ab-kuuri.