Hockenheim (2/3)

Lippu: Omatekoinen lippu oli riittävän iso ja kevyt ripustettaksi ongenvapaan (matkassa oli 7m ja 6m pitkät ongenvavat). Lippuun ei tosin ollut tullut mitään kiinnitys metodia... Niinpä insinöörit hankkivat tee-se-itse miehen purjerengas rakennussarjan ja alkoivat väsätä lippua kuntoon. Vahvike palojen ompeleminen lipun kulmiin jäi naisväen huoleksi. Purjerenkaiden lyönti kankaaseen ei ollut ihan triviaali tehtävä, kun betonialustaa ei leirintäalueella juuri ollut. Onneksi vasara oli mukana ja lyömisalustaksi lopulta valittiin peräkoukun tynkä (tässä mallissa itse koukun saa pois silloin kun hinattavaa ei ole). Ensin piti tietysti suorittaa lujuustesti vastaavaan kankaanpalaan (oik).


Kylällä Hyvältähän se lippu sitten näytti (vas)vaikka jouduimmekin karsimaan seitsemästä metristä kaksi viimeistä jatkoa pois, jotta vapa kestäisi lipun painon tai ehkä lähinnä tuulen voiman, joka riepotti aika ajoin melko rajusti. Ensimmäisinä päivinä, torstaina ja perjantain lämmittelyjen aikana lippumme olikin suurin ja vapa pisin. Myöhemmin ilmestyi suurempia suomen lippuja, saksan lipuista ei haastajaksi ollut kuin lukumäärässä. Pituus kisassa otimme vähintäänkin jaetun ensimmäisen sijan.
[Edellinen] [Seuraava]
1