Vullaan tutustuin pienenä
tyttönä 10 vuotta sitten vaihtaessani koulua helsingin
Rudolf Steiner -kouluun. Vullalla oli polvisukat, joissa oli
ruusuja, ja Vulla leikki poikien kanssa. Olin otettu. Pian kävi
ilmi, että olimme kuin kaksi marjaa. Vullassa oli aivan
selvästi samaa hulluutta kuin minussa. Kasvoimme Vullan
kanssa parhaina ystävinä, Vullassa on osa minua, ja
minussa selkeästi on osa Vullaa. |
|