Heippa taas kaikki miukumaukut ja ihmisetkin. Taas on tovi virähtänyt siitä kun tassuttelin tätä päätettä. Kesä ilmat ovat olleet kurjat, kylmää ja sadetta on riittänyt, eikä isompia haluja kärpäsjahtiin ole ollut. Ja aina kun on paistanut iskä ja äiti ovat lähteneet huristelemaan sillä vietävän kaksipyöräisellä surinalla. Se noista ikävimmistä asioista. Meidän suvussa on tapahtunut iloinen perhetapahtuma. Nina täti adoptoi kaksi mitä ihanampaa pikkukisua. Niin ihania ne ovat ainakin ihmisten mielestä.... En minä niistä niin isoa numeroa tekisi, turhaa tohinaa kaikki tyysti. Tässä ne nyt sitten ovat, Pirre ja Hansu, Pirre päälimmäisenä. Ei uskoisi, että noin peinet elukat saavat aikaan niin paljon pahaa... Hansussa varsinkin on luonnetta. Muutama maljakko on jo nyt säpäleinä ja pikaliimaa kuluu tuubeittain niiden korjaamiseen. Kun minä olin pieni, ei minun kanssani hössötetty ollenkaan noin paljoa, Katsokaa nyt, meikäläistä Nina täti kyllä komentaa, mutta Pirre ja Hansu kyllä saavat tehdä kaikki pahat ja kiipeillä ympäri tätiä.... Jos on Nina täti seonnut noihin pikkutiitiäisiin, niin äiskäkin on alkanut saman hössötyksen. Vähän minua harmittaa tuo äiskän hössötys, päiväunetkin hän on mennyt ottamaan Pirren kanssa ja hänenhän pitäisi helliä ainoastaan ja vain ja ainoastaan minua.... Mummukin oli paikalla niiden ristiäisissä........Oikeat kissanritiäiset.... Ilmanvaihto oli varmaan ollut juhlahuoneistossa huono, koska niin iskällä kuin äiskälläkin oli päät kipeät seuraavana päivänä..... Sitä se tekee, tunkkainen ilma nimittäin. Pistetään tähän loppuun kuitenkin vielä yksi kuva noista riiviöistä jottei kukaan luulisi että olen jotenkin mustasukkainen noille elikoille. Eipä silti meikäläinen pitää kyllä siitä huolen ettei meidän huusholliin tule muita kisuja kuin minä. Ja se on varma se... Eipä sitten muuta kuin pärjäilkää kaikki ja oikein hyvät kesänjatkot. Miiru
© Page updated 05-Aug-99 These pages are powered by Microsoft Notepad ®