Karjalaisten kolmas edustajakokous

Karjalaisuudelle käy huonosti Karjalassa

Karjalaisten edustajat kannattivat Viktor Stepanovia

Hosted by

GeoCities

Eetu Prohorov

Karjalaisuudelle käy huonosti Karjalassa

Karjalan Sanomat No 28, 8.4.98

Karjalan tasavallan karjalaiset pitivät 3. edustajakokouksensa eli kerähmönsä 4. huhtikuuta Karhumäessä. Kokoukseen saapui 62 edustajaa Karjalan kaikilta paikkakunnilta sekä Petroskoista. Vieraita ja lehtimiehiä oli kokouksessa paljon mukana sekä Karjalasta että sen ulkopuolelta. Suomesta tuli karjalaisten kerähmöön erilaisten Karjala-järjestöjen edustajia, muun muassa Jorma Puustinen Karjalan Sivistysseurasta, Helena Valtonen Karjalan liitosta ja Aleksandra Tikka Suomen karjalan kielen seurasta. Kerähmöön osallistuivat tasavallan hallituksen puheenjohtaja Viktor Stepanov, Petroskoin ja koko Karjalan piispa Manuil ja Karjalan lainsäädäntökokouksen tasavallanhuoneen puhemies Ivan Aleksandrov.

Karjalan karjalaiset kokoontuivat ensimmäisen kerran seitsemän vuotta sitten Aunuksessa. Toinen kerähmö pidettiin kolme vuotta sitten Prääsässä. Karhumäkeen järjestettiin 3. kerähmö kaupunginjohtaja Gurgen Gulijevin kutsusta. Gurgen Gulijev perusteli karjalaisten kokouksenpitoa Karhumäessä sillä, että seutu on maantieteellisesti Karjalan sydänalue ja täällä kohtaavat venäläinen ja karjalainen kulttuuri. Karhumäen seudun länsipuolella asuu seesjärveläisiä karjalaisia eli Paateneen karjalaisia. Seudun itäpuoli on ollut keskiajoilta asti venäläisten asuttama alue.

Ivan Aleksandrov korosti tervehdyspuheessaan kerähmöläisille, että karjalaisten pitää tehdä läpimurto karjalaisten lasten asenteissa äidinkieleensä. Tällä erää lapset ujostelevat puhua omaa äidinkieltään. On kannustettava lapsia karjalan kielen käyttämiseen keskinäisessä seurustelussa eikä ainostaan äidinkielen tunneilla. Myös opettajat eivät ole kovin intomielisiä karjalan kielen suhteen. Karjalan kielioppi on vasta lapsenkengissä, ja opetusmetodiikka on puutteellinen. "Lainsäädäntökokouksen jäsenet tajuavat varsin hyvin, että Karjalan kantaväestön kulttuuri ja kieli eivät saa hävitä täältä. Ainaisen rahapulan takia emme kuitenkaan pysty tukemaan karjalaisten kieltä ja kulttuuria riittävän hyvin", Ivan Aleksandrov tunnusti rehellisesti.

Piispa Manuil siunasti karjalaisten kerähmön ja muistutti, että ennen vallankumousta paikallisia pappeja kehotettiin Moskovasta päin opettelemaan karjalaisten kieltä, jotta jumalansana tulisi kansalle helpommin ymmärretyksi. Karjalan pakanaheimot ristittiin ortodoksiseen kristinuskoon 770 vuotta sitten ja siitä lähtien karjalaiset ovat pysyneet tiukasti ortodoksisen kirkon linjalla. "Tiedän, että hiippakuntamme moni nykypappi opettelee tänään suomea ja karjalaa", piispa Manuil kertoi. Hän lausui kerähmöläisille huolitellulla ääntämyksellä muutaman tervehdyssanan karjalaksi.

Kerähmön puhemiehistön puheenjohtaja Viktor Bogdanov esitelmöi venäjäksi, että viesti tulisi perille paitsi karjalaisille myö tasavallan päättäjille. Hän painotti, että karjalan kielen lukkiuttunutta tilannetta on parannettava. Viktor Bogdanov katsoi tärkeäksi karjalaisten kylien elvyttämisen: "Karjalan kylissä menivät elinolot kurjiksi. Karjalaisuuden näivettyminen Karjalassa on häpeä kaikille".

Karjalaisuudelle käy todellakin huonosti Karjalassa. Virkavalta veti takaisin 1990-luvun alussa antamiaan lupauksia karjalaisten itsetietoisuuden elvyttämisestä. Nääntyvälle karjalaisuudelle on tarjottu viime vuosien varrella laimeata teetä, kun aimot ateria-annokset olisivat ollleet tositarpeen. Viktor Bogdanov korosti, että karjalaisuus tarvitsee jatkuvaa tukea.

Miten karjalaisuuden nousu karjalassa mahtaa onnistua, jollei lainsäädäntökokouksen jäsenistö usko asian tärkeyteen? Kuten tiettyä, kansanedustajat kumosivat äsken lakiehdotuksen, jonka mukaan karjalan kielelle myönnettäisiin virallisen kielen status venäjän rinnalle.

Viktor Stepanov vakuutti kuitenkin kerähmöläisille puhujanpöntöstään, että kielilaki hyväksytään aiemmin tai myöhemmin.

Arvi Perttu, karjalainen

Karjalaisten edustajat kannattivat Viktor Stepanovia

Karjalan sanomat No 29, 11.4.98

Lauantaina 4. huhtikuuta venäläisvoittoisen Karhumäen kaupungin rappioituneessa kulttuuritalossa pidettiin karjalaisten kolmas edustajakokous, johon osallistui 64 edustajaa tasavallan eri piireistä ja melkein saman verran vieraita lehtimiehistä aina viranomaisiin.

Karjalan kansan edustajat puhuivat ohjelmapuheissaan venäjää ja korostivat karjalan kielen virallisen statuksen hyväksymisen tärkeyttä. Kannattaneeko mainita, että kaikki ohjelmalehtiset ja päätöslauselmien luonnokset oli jaettu yleisölle venäjänkielisinä.

Oma mua -lehteä arvostelivat puheenvuoroissaan mm. Viktor Bogdanov ja Aleksandr Volkov, Essoilassa tunnettu kirjailija. Lehti ei kuulemma tee riittävästi työtä karjalan kielen kehittämiseksi. Näköjään kokouksessa venäjäksi puhuneet herrat ja rouvat sekä päätöslauselmien laatijat tekevät enemmän. Nähtävästi rangaistukseksi pahasta työstä Oman muan toimittajia ei kutsuttu kokoukseen, samoin kuin Karjalan Sanomienkaan. Lehtimiehet saapuivat paikalle omin päin.

Kansallisuuspolitiikan ja paikallisen itsehallinnon valtionkomitean varapuheenjohtaja Tatjana Klejerova esiintyi kansallispuvussa. "Karjala on kaunis ja rikas kieli, ja sen on tultava tasavallan toiseksi viralliseksi kieleksi", Klejerova julisti venäjäksi.

Hiljattain saman komitean puheenjohtajaksi nimitetty edustajakokouksen puhemies Viktor Bogdanov pitkässä venäjänkielisessä esitelmässään korosti, että "karjalaisten itsetunto kasvaa vuosi vuodelta" ja kehotti tulevissa vaaleissa äänestämään vain karjalaisia ehdokkaita.

Puheiden aikana katsomossa istunut Karjalan kulttuuriministeri Tatjana Kalašnik katseli suurella mielenkiinnolla naapurinsa valokuva-albumia, ja eräs hänen kanssaan saapunut virkamies ratkoi ristisanatehtävää lehdestä.

Yleisön seassa oli kuitenkin kokouksestakin kiinnostuneita viranomaisia. Tasavallan hallituksen nykyinen puheenjohtaja Viktor Stepanov kuunteli suurella huomiolla kaikkia puheita, jotka melkein poikkeuksetta päättyivät kehotuksiin äänestämään Stepanovia lähestyvissä Karjalan päämiehen vaaleissa.

Vanha opettaja Nikolai Minin muistutti, että kun joudutaan valitsemaan kahdesta pahasta, niin valitaan tavallisesti pienempi. Mininin mielestä Viktor Stepanov on pienempi paha jo siksi, että on kansallisuudeltaan karjalainen.

Monien esiintyjien mielestä syyssä Karjalan nykyiseen kurjaan tilaan ovat "venäläiset herrat". Edustajat taisivat unohtaa, että useita vuosikymmeniä Karjalan tasavaltaa ovat johtaneet karjalaiset.

Stepanovin imartelu huipentui Juho Mullosen puheenvuorossa, jossa Inkeri-liiton puheenjohtaja kiitti tasavallan päämiestä inkeriläisten rehabilitoinnista ja suomalais-ugrilaisen koulun perustamisesta.

Kielikysymykset olivat edustajakokouksessa etualalla, mutta venäjänkielisten puheiden taustalla piileksivät melko primitiivit poliittiset tarkoitukset. Kokouksen tärkeimpiä yksimielisesti hyväksyttyjä päätöslauselmia oli vaalivetoomus Viktor Stepanovin puolesta. Kaikkia karjalaisia kehotetaan siinä äänestämään nykyistä Karjalan tasavallan hallituksen puheenjohtajaa uudelle toimikaudelle. Stepanovin tärkein ja voimakkain kilpailija 26. huhtikuuta pidettävissä vaaleissa on Petroskoin kaupunginjohtaja Sergei Katanandov, mutta hän sattuukin olemaan venäläinen, kuten kaikki muutkin ehdokkaat.

Onko karjalaisten edustajakokouksen puheenjohtaja Viktor Bogdanovin mieltymys Viktor Stepanoviin selitettävissä vain kansallismielisyydellä? Tuskin vain. Muistettakoon, että molemmilla on takanaan pitkä ja onnellinen ura kommunistisen puolueen palveluksessa ja, että Viktor Bogdanovin nimitys kansallisuuspolitiikan ja paikallisen itsehallinnon valtionkomitean puheenjohtajaksi (mikä vastaa ministerin virkaa) on tapahtunut Karjalan nykyisen päämiehen toimesta.

Kukapa rupeaisi antavaa kättä puremaan.