ALBANIA

Terveydeltään kelvolliset miehet ovat velvollisia suorittamaan vuoden mittaisen asepalveluksen sekä kertausharjoituksia. Mitään aseistakieltäytymismahdollisuuksia ei ole olemassa, mutta palveluksesta voi ostaa itsensä vapaksi. Hinta on Albanian olosuhteisiin varsin korkea: 4.000 USA:n dollaria.

Käytännössä palvelukseen astumattomuudesta on seurauksena sakkoja ja jatketusta kieltäytymisestä vankeutta. Ketjutuomiot ovat teoriassa mahdollisia. AI:lla on tiedossaan joitakin aseistakieltäytymisen takia vankeuteen tuomittuja albanialaisia Jehovan todistajia.

BALTIAN MAAT

Kaikissa kolmessa on voimassa asevelvollisuus, mutta vain verraten pieni osa nuorista miehistä värvätään palvelukseen. Virossa ei AI:n käsityksen mukaan ole voimassaolevaa erillistä lainsäädäntöä siviilipalveluksesta. Liettuassa siviilipalvelus mainittiin marraskuussa -96 hyväksytyssä asepalveluslaissa, mutta sitä ei ole vielä pantu toimeen. Latviassa parlamentin samoin marraskuussa -96 hyväksymä, mutta presidentin hylkäämä laki asepalveluksesta ei mainitse oikeutta vaihtoehtopalvelukseen.

BOSNIA-HERTSEGOVINA

Muslimien ja kroaattien liittovaltion alueella asepalvelus on pakollinen miehille. Palveluksen voi suorittaa joko Bosnia-Hertsegovinan armeijan tai Kroatian puolustusneuvoston alaisuudessa. Ne on tarkoitus sulauttaa yhteen 1999. Aseeton palvelus armeijassa tuli laissa mahdolliseksi vuonna 1996, mutta sitä ei ehkä ole toteutettu käytännössä.

Sodan aikana 1992-95 sotilaskarkureita tuomittiin Bosnian hallituksen kontrolloimilla alueilla enimmillään viiden vuoden vankeusrangaistuksiin. Karkuruutta esiintyi myös kroaattialueilla, mutta rangaistuksista ei ole tietoa. Sodan aikana tuomitut armahdettiin Daytonin rauhansopimuksen mukaisesti 1996. Sodan jälkeen armeijaan on rekrytoitu vain vähän miehiä.

Serbitasavallan alueella taas sotilaskarkureita tuomittiin ainakin nelinumeroinen määrä enimmillään kahdeksan vuoden vankeusrangaistuksiin, eikä heitä ole armahdettu. AI uskoo, että heitä on edelleen vangittuina.

BULGARIA

Aseistakieltäytymisoikeus on tunnustettu Bulgarian perustuslaissa, mutta vaihtoehtopalveluslakia ei ole olemassa. AI:n tietojen mukaan hiljattain on kuitenkin hyväksytty aseettoman palveluksen mahdollistava laki. Siihen voi päästä vain uskonnollisin perustein ja se suoritetaan aseettomana armeijassa tai siviilipuolustusyksiköissä. Kestoltaan se on kaksi kertaa asepalveluksen mittainen ja hakemusmenettely on tehty perin vaikeaksi (hakemus täytyy jättää maaliskuun loppuun mennessä vuonna, jona täyttää 18; hakemukset tutkii sotilaista muodostuva komitea yms.). Ainakin yksi Jehovan todistaja on tällä hetkellä vangittuna aseistakieltäytymisen takia.

ESPANJA

Armeijapalveluksen aikana ei ole mahdollista kieltäytyä aseista ja AI:n tiedossa on tämän johdosta vangittuina olleita henkilöitä. Viime marraskuussa parlamentin toinen kamari äänesti ehdotuksesta joka muuttaisi tilanteen. Samaan aikaan hallitus on esittämässä asevelvollisuuden lakkauttamista vuoteen 2003 mennessä.

GEORGIA

Maassa on voimassa siviilipalveluslaki vuodelta 1991, mutta mitään käytännön järjestelyä siihen hakeutumisesta tai sen järjestämisestä ei liene olemassa. Sivari kestäisi 36 kuukautta.

ITALIA

Italian perustuslakituomioistuin totesi kesällä 1989, että armeijapalveluksen ja varusmiespalveluksen eripituisuus on syrjivää (asepalvelus kestää 10 kk). Ongelman muodostaa kuitenkin se, että aseista ei voi kieltäytyä asepalveluksen aikana, eikä poliittisia motiiveja hyväksytä kieltäytymisen perusteeksi. Hakemusten hyväksymisestä ja siviilipalveluksen järjestämisestä vastaa puolustusministeriö. Parhaillaan parlamentin käsittelyssä olevassa lakiesityksessä "kansallisen palveluksen" luomisesta hyväksyminen tehtäisiin automaattiseksi, mutta samalla siviilipalvelusta pidennettäisiin kolmella kuukautta lisäämällä siihen koulutusjakso. Jos armeijaan ei hakeutuisi tarpeeksi ihmisiä, osa sivariin hakeneista voitaisiin uuden lain mukaan määrätä sinne.

ITÄVALTA

Vaihtoehtopalvelukseen hakeutuvien kuulustelumenettely lakkautettiin Itävallassa vuoden 1992 alussa, mutta sen jälkeen sivareiden palvelusaikaa on pidennetty jo kolme kertaa. Tämän vuoden alussa voimaan tulleen lain mukaan he joutuvat palvelemaan 12 kk armeijapalveluksen kestäessä 8 kk. Lisäksi hakemuksen jättämiselle on määritelty tiukka aikaraja: se tulee tehdä viimeistään kaksi päivää ennen palvelukseenastumismääräyksen vastaanottamisesta (hakijat eivät siis tiedä, koska aika menee umpeen). Ainakin kolme itävaltalaista asevelvollista on joutumassa vankeuteen missattuaan aika-rajan.

JUGOSLAVIA

Perustuslaki vuodelta 1992 takaa oikeuden aseettomaan- tai siviilipalvelukseen henkilöille, jotka eivät uskonnollisista tai muista omatunnonsyistä halua suorittaa asepalvelusta. Reserviläisillä tai armeijassa palvelevilla ei perustuslakituomioistuimen vuonna 1994 tekemän päätöksen mukaan ole tätä oikeutta.

Hakemus täytyy jättää kirjallisena 15 päivän kuluessa palvelukseenastumismääräyksen vastaanottamisesta ja hyväksymisestä päättävät sotilasviranomaiset.

KREIKKA

Kreikassa ei ole mahdollisuutta vaihtoehtopalvelukseen ja aseistakieltäytyjät tuomitaan vankeuteen "tottelemattomuudesta yleisen liikekannallepanon aikana", jollainen on ollut Kreikassa muodollisesti voimassa Kyproksen kriisistä 1974 alkaen. Kieltäytyjät, josta suurin osa on Jehovan todistajia, tuomitaan neljäksi vuodeksi vankeuteen ja joskus heitä on rangaistus myös viisi vuotta kestävällä kansalaisoikeuksien menetyksellä. AI on huolissaan myös vankiloiden olosuhteista.

Sanomalehtitietojen mukaan puolustusministeriö on kuitenkin esittämässä siviilipalvelusjärjestelmän luomista. Palvelus olisi siviililuontoista, mutta kestoltaan kaksi kertaa asepalveluksen mittainen.

KROATIA

Aseistakieltäytymisoikeus tunnustettiin Kroatian perustuslaissa 1990, mutta mitään täysin siviililuontoista palvelusmuotoa ei ole olemassa. Käytännössä aseistakieltäytyjille tarjotaan aseettomia tehtäviä armeijassa. Periaatteessa on olemassa myös mahdollisuus suorittaa palvelus siviililuontoisissa instituutioissa, mutta toistaiseksi kukaan ei ole suorittanut sitä niin. Asepalvelus kestää 10 kuukautta, aseeton 15.

Hakemus tehdään oikeusministeriön alaiselle komissiolle ja se on jätettävä 90 päivän kuluessa sotilaspalvelusta varten rekisteröitymisestä. Aikaisemmin asepalveluksen Jugoslavian liittotasavallan armeijassa suorittaneilla on aikaa ilmoittautua aseistakieltäytyjäksi heinäkuuhun 1998 ja vapautua näin uudesta palveluksesta. Bosnian sodan aikana Kroatiassa asuvia bosniankroatialaisia mobilisoitiin Kroatiassa ja lähetettiin taistelemaan HVO:n riveissä Bosniaan.

KYPROS

Lain antaa mahdollisuuden 36/42 kuukauden aseettomaan palvelukseen armeijassa (aseellinen palvelus kestää 26 kk). Sitäkään mahdollisuutta ei ole olemassa hätätilan tai yleisen mobilisaation aikana. Vuonna 1996 vangittiin ainakin 18 Jehovan todistajaa aseistakieltäytymisen takia. Vankeustuomio kestää asepalveluksen verran.

MAKEDONIA

Lainsäädäntö tarjoaa mahdollisuuden aseettomaan palvelukseen armeijassa uskonnollisin perustein, muttei mitään muuta. Aseeton palvelus kestää 14 kk (aseellinen 9). Huhtikuussa 1996 useiden poliittisten puolueiden nuorisojärjestöt vaativat siviilipalvelusjärjestelmän luomista. Käytännössä suuri osa asevelvollisista jättää menemättä palvelukseen, eivätkä viranomaiset ole toistaiseksi ryhtyneet vastatoimiin.

PORTUGALI

Aseistakieltäytyjästatusta voi hakea koska vain, mutta jos hakemus tehdään alle 30 päivää ennen palvelukseenastumispäivää, se astuu voimaan vasta aktiivipalveluksen jälkeen. Asepalvelus kestää neljä kuukautta ja vaihtoehtopalvelus seitsemän. Lain mukaan ylimääräinen kolmen kuukautta on koulutusjakso, mutta käytännössä aseistakieltäytyjiä ei ilmeisesti juurikaan kouluteta.

PUOLA

Hallitus hyväksyi viime marraskuussa lain, joka lyhentää asepalveluksen 12 kuukauteen ja samalla vaihtoehtopalvelus lyhenisi 18 kk:n. AI on adoptoinut vuosina 1992-94 kahdeksan mielipidevankia, joiden siviilipalvelushakemus oli hylätty, koska "roomalaiskatolinen uskonto ei estä heitä kantamasta asetta".

RANSKA

Parlamentin käsittelyssä on ollut alkuvuonna lakiesitys, jonka mukaan asevelvollisuus lopetetaan vuoteen 2002 mennessä ja korvataan sekä miehille että naisille pakollisella viiden päivän kansalaispalveluksella. Vuonna 1979 tai sen jälkeen syntyneitä ei enää velvoiteta palvelemaan asevelvollisuuden puitteissa.

Tällä hetkellä Ranskassa on siviilipalvelusjärjestelmä, mutta palvelus on kaksi kertaa asepalveluksen mittainen (20/10 kk) eikä siihen ole mahdollista hakeutua asepalveluksen aikana.

Aikaisemmin vangittiin vuosittain n. 500 Jehovan todistajaa, mutta nyt he ovat hyväksyneet järjestelyn, jonka puitteissa tekevät siviilipalvelusta korvaavaa työtä sivariajan verran. Maassa on toki myös eettisiä tai poliittisia vankeuteen tuomittuja aseistakieltäytyjiä.

ROMANIA

Mahdollisuus vaihtoehtopalvelukseen on tunnustettu laissa kesällä 1996. Se rajataan kuitenkin vain uskonnollisiin kieltäytyjiin ja palvelus on kaksi kertaa asepalvelusta pidempi (12/24 kk). Laissa ei ole mitään tarkempia määräyksiä vaihtoehtopalveluksen toimeenpanosta, sen mukaan niistä voi päättää hallitus.

SLOVAKIA

Vaihtoehtopalvelus on kaksi kertaa armeijapalveluksen mittainen ja hakemus siihen täytyy jättää 30 päivän kuluessa kutsuntalautakunnan palveluskelpoisuuspäätöksen voimaantulosta.

SVEITSI

Siviilipalveluksen mahdollistava laki hyväksyttiin viimein lokakuussa 1996. Sen mukaan palvelus on puolitoista kertaa asepalveluksen mittainen ja avoin henkilöille, jotka kykenevät osoittamaan siviileistä koostuvaa komissiota tyydyttävän vakaumuksen.

Siviilipalvelus oli hyväksytty kansanäänestyksessä jo vuosina 1977 ja 1984, mutta toteutui siis vasta nyt. Tosin vuodesta 1991 on jo ollut voimassa säädös, jonka mukaan sotilasoikeus on voinut määrätä aseistakieltäytyjän vankilan sijasta siviililuontoisiin töihin suorittamaan palvelusta. Muuten ak:t on tuomittu käytännössä pisimmillään 10 kk:ksi vankeuteen.

TSHEKKI

Entinen Tshekkoslovakia hyväksyi siviilipalveluksen vuonna 1990. Tshekissä voimassa oleva, vuodelta 1992 periytyvä sivarilaki rajoittaa kuitenkin hakeutumisaikaa: hakemus on tehtävä 30 päivän kuluessa kutsunnoista. Sivari on puolitoista kertaa armeijapalveluksen mittainen ja toissa vuonna esillä olleen lakiluonnoksen mukaan se pitenisi kaksinkertaiseksi.

TURKKI

Asepalvelus kestää rivimiehille 18 kk ja upseereille 16 kk, eikä mitään aseistakieltäytymismahdollisuuksia ole olemassa. Turkin rikoslain 155. pykälän mukaan jokainen armeijaa halventava voidaan tuomita vankeuteen "väestön vieraannuttamisesta armeijapalveluksesta" enintään kahdeksi vuodeksi. Pykälää on myös käytetty usein antimilitaristien kohdalla.

UKRAINA

Asepalvelus kestää yliopisto-opiskelijoille vuoden ja muille puolitoista. Käytännössä vain n. 10% asevelvollisista saapuu palvelukseen.

Ukrainassa on ollut voimassa vuodesta 1992 laki, joka takaa mahdollisuuden vaihtoehtopalvelukseen (36 kk) uskonnollisista syistä. Tämä oikeus on taattu myös perustuslaissa vuonna 1996. AI:n tiedossa on ainakin kaksi vangittuina ollutta Jehovan todistajaa.

VALKO-VENÄJÄ

Pakollinen asepalvelus kestää yliopisto-opiskelijoille vuoden ja muille puolitoista. Vaihtoehtopalvelusta ei ole, vaikka asiasta onkin keskusteltu parlamentissa vuodesta 1994. Hallitus on pari vuotta sitten esittänyt suunnitelmia, joiden mukaan vaihtoehtopalvelukseen määrättäisiin armeijasta vapautettavia ja rikosrekisterin omaavia.

Käytännössä noin 30% asevelvollisista kieltäytyy saapumasta palvelukseen. He joko piileskelevät tai hankkivat vapautuksen keksityin terveydellisin perustein.

VENÄJÄ

Oikeus siviilipalvelukseen on tunnustettu perustuslaissa jo vuonna 1992. Siviilipalveluslakia ei kuitenkaan ole olemassa; sellainen hylättiin duumassa joulukuussa 1995. Käytännössä aseistakieltäytyjien kohtelu riippuu paljon paikallisten oikeusistuinten päätöksistä. Alkuvuonna 1996 Venäjän federaation korkein oikeus päätti, ettei aseistakieltäytyminen uskonnollisin perustein ole rikos.

Tshetshenian sodan aikana sotilaskarkuruus oli yleistä ja luotettavien raporttien mukaan suuria määriä karkureita oli teloitettu sotilasviranomaisten toimesta.

Amnesty International On-Line

Trans-Baltic Network (TBN) on vuonna 1994 perustettu Itämeren alueen rauhan-, ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestöjen verkosto. Tällä hetkellä siihen kuuluu yli 40 järjestöä tai yksityishenkilöä kaikista Itämeren rantaviivaa omistavista maista sekä Norjasta.

TBN:n tavoitteena on kestävään turvallisuuteen perustuva Itämeren alueen valtioiden ja ihmisten yhteisö. Se ei tarkoita vain sotilaallisten konfliktien ehkäisemistä, vaan myös puhdasta ympäristöä, ihmisoikeuksien kunnioittamista, osallistumiseen perustuvaa demokratiaa ja kestävää kehitystä kansalaisyhteiskunnan turvallisuuden takeena. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää laajempaa alueellista yhteistyötä.

"Asevoimat eivät enää voi taata turvallisuutta Itämeren alueella. Tänään turvallisuutta uhkaavat ihmisoikeusloukkaukset, ympäristökatastrofit, taloudellinen eriarvoisuus ja poliittiset kiistat itsenäisyydestä, valtioiden rajoista ja luonnonvaroista", TBN toteaa kannanotossaan.

TBN:n tarkoitus ei ole niinkään tehdä itsenäistä politiikkaa näiden kysymysten tiimoilta, vaan tarjota jäsenjärjestöilleen kanava niiden esiintuomiseen ja mahdollisuuksia luoda kontakteja toisiinsa. Näitä päämääriä ajaakseen se järjestää seminaareja ja tapaamisia sekä julkaisee TBN Monitor nimistä lehteä neljä kertaa vuodessa.

Aseistakieltäytyjäliitto liittyi Trans-Baltic Networkiin tämän vuoden toukokuussa.

Lisätietoja:
TBN, The Riga office
Baltic Center
Azenes iela 16-239,
LV-1048, Latvia
email: tbn@garcia.bc.lu.lv
http://garcia.bc.lu.lv/TBN

Kansi
Edellinen aukeama
English summary

This page hosted by Get your own Free Home Page