Kaiken ualazet ollah aijat i rahvaš. Oli že aiga, konža kariela kaččo kniigah, a nägi kukon. I ei ülen ammuin tämä oli. Hiän nägi bukvie, šanoida, no ei maltan heidä. Ei šilloin ollun kniigoida hänen omalla kielellä.

Nägöväzeh faktah näh, kumbane ožuttav ülen piendä kirjah tiijändiä, šanelov 1866-n vuvven gazietta "Russkije vedomosti":

- Tolmačun volostissa, Tresnan mečin pimeissä paikoissa juvrdunnuzin karielazin eläjin keššeššä vaštavdu tämän muone slučai. Tiälä oli luajittu 2 školua 45 miehellä brihast'a i tütöstä. Jekzamentan aigah hüö ožutettih, što ünnäh ei malteta veniäläkši. No hüö šanottih naizus' hairahukšitta kaikki molitvat: simvol verat i zuapovedit, a jevangelin i saltarin lugiettih hüvin i oigiešti.

Rižoi pappi ülen hüvällä mielin läksi Tresnan školašta. Silitellen lihavalla kiällä leviedä kuin labie pardua, hiän duvmaičči:

- Vältäv, ostuatkoilleh, što Tresnašša ei malteta veniälästä kieldä, vainbi hüvin opaššuttais molitvoida.

Mihbiä šilloin opaššettih školašša? Luvenda, kirikkö kniigat i "jumalan zakonat", konešno, oldih edizellä pluanalla. Šiidä - šelgiesti kirjutanda i enžimäzet nellä arifmetiikan deistviidä.

Nüt miän opaštuja jo ei tiijä "jumalan zakonoida" i ei "kopti" hänenke illoilla. Nüt hiän opaštuv "muan zakonoida". Hiän hüvin tiedäv, millä eläv Sovetskoin Sojuvzan ruadaja klassa i kuin nähäh nälgiä trudiečijat žen puolen rajua. Hiän iče aktivno učastvuiččov socialističeskoissa srojinnašša.

Toine azie on nüt, konža kariela kebiešti voiččov lövdiä omašša-že küläššä poleznoin kniigan omalla rodnoilla kielellä. A ülen äijät jo hüvin mahetah i tietäh karielast'a kirjutušta.

Karieloilla veniäläne kieli anduači ülen pahoin. A čuarin pravitel'stvalla pidi kuin ollov ottua karielat käžih. Pidi hiän piälöih enämbi ažettua kaiken ualast'a predrassutkua i primiettua. Tämän rolin kaikkie parahittuan voiččov vipolnie pravoslavnoiloin kirikkö omanke mrakobesoin armiinke.

Mihailovskoi pappi sväteišoin sinodan nevvondua müöt' ando karieloilla kniigan hiän omalla kielellä.

Čuarin holopat, tiettävä, ülen puolissettih tädä hüviä azieda. Väliän ilmah viidi enžimäne karielazin kielellä kniiga, kirjutettu veniäläzillä bukvilla. Tämä oli... "Matveista sv'atoi evangeli".

Mihailovskoi pappi, da ei vain hiän, kebiešti hengähettih: "Nüt jo obrazuičemma karielat!" No tämä kniiga, kuin i iče uapostola Matvei ei elävvüttü, viijittih karieloilla ei šiämüštiä müöt' i Mihailovskoin zatieva provaliečči radžunke. Tämä oli šada vuotta jällellä šiidä aigua.

Tämän jälgeh proidi vuotta kuvžikümmendä. Zavodittuo Mihailovskoilla papilla azien ottuačči loppie üksi opaštaja s'olasta Tolmačusta - Anastasija Tolmačevskaja. Hänellä avtto Tverin zemstvan upruava. XIX ijän lopulla viidi toine kniiga - veniälä-karielane bukvari muanittajan zaglavjanke: "Rodnoje karel'skoje".

Anastasija Tolmačevskaja duvmaičči tällä kniigalla kebendiä lapšin opaššanda školissa, što opaššunda nüt lähtöv kuin voida müöt'. No kniiga "Rodnoje karel'skoje" rodiečči ünnäh ei omahizekši. I kuin ei staraidu Mihailovskoi i Tolmačevskoi boikondua karieloin harmavtandua - ni midä ei viidin.

"Nadoji karieloinke kizata peittozin." I šilloin cuarin pravitel'stva otti uvven, enämmäldi rešitel'noin politikan. Kolmannen muakunnan duvman deputatan Aleksejevan huvliloilla hiän šano:

- Müö šanomma, što Rosei voiččov olla šuvrena, üksinäzenä, ei juattavana vain šilloin, konža hiän liev juotettu cementalla, ühellä veniäläzen kielen cementalla.

Ülen tarkah pandih tädä cementua, no juotanda lieni ülen ei luja. A Mihailovskoin papin i opaštajan Tolmačovskoin ruannat popadittih arhivan pal'čazilla, missä hüö i venütäh monivuodizen pölü slojan alla. Ana hüö venütäh!

Kui ni kuin, Aleksejev pani roskat. Hüö annettih omat novžennat, i Okt'abr'skoin revol'uciin jälgeh lövvüttih miehüöt, kumbazet rešittih ühen veniäläzen kielen azeida ielleh ruado luajinnan. Pomeššikan tütär Kudr'ašova, opaštaja Vladimirskoin školan (Snazina), äššen 1927 v. rubei vedämäh tädä mieldä. Hiän objuavi:

- Jogo karielazešta šanašta, kumbane liev šanottu školašša - makša kopeikka!

I äijät makšettih kopeikkoida, hotja jälgeh Kudr'ašovalla, tällä velikoderžavnoilla šavinistkalla, zastuavittih andua hiät niillä, keldä oldih otettu. A revnahizešša Meččä Kozlovan školašša otettih jogo šanasta üksiin jäičöin.

Ünnäh toizeh rukah luodih onguon Okt'abrin enžimäzinä vuožina kulakkolisto i esserat. Hüö omah rukah zavoditah vediä nacional'noida politikkua. Karielazin külissä endizin Biežečkoin i Voločkan ujezdua 18-19 vuožina kodiloin šeinillä klejitth lehtüzie. Näillä lehtüzillä järeillä bukvilla oli kirjutettu: "Luve iče, šano muillla, ožuta kaikilla."

Kulakkoloilla i esseroilla ülen vähiä himotti:

- Kumata Sovetskoi vluasti, luadie oma karielazin avtonomii.

No mi on tämä "oma avtonomija" - nüt on maltettava jogohizella.

Kozlovalla viizi ei nuorda karielast'a naista hökettih s'olua müöt'. Tämä oli 1930 vuoži. Heiläh käzissä heläji Tverin okružnoin gazietan "Tverskaja derevn'a" vereš nomera. Hüö ečittih agronomšua Bazajevua Annie, niin že karielast'a. Lövvettih. Hiän heilä radeniešti lugi gazietašša karielazin uglazen zavodašta loppuh šuat.

Bukvat tože oldih veniäläzet (täššä hänen viga), no šiämüstä jo ünnäh toine. Gazietta kirjutti kuin viidie pakkuonnašta, kuin srojie kolektivnoi talohuš. Naizet tarkah kuvnneldih kuni hiän ei eron gazietašta.

- Vet, ka kuin prosto i maltava! Ammuin bi näin kirjutettais, emmä oliis müö tämän pimehüöt, - šano ükši naizista. Istujat revnašša piälöin huiskutannalla ühüttih hänen mielilöinke.

Tämä oli enžimäne miän partin harpavš nacional'noin kul'turan i kielilöin uvveštah šünnünnäššä 170 tuhatan karielalla varoin. Gazietašša kaikkiedah oli kuvži karielazin uglast'a.

No tämä enžimäne zavoda ožutti, što ei voi ünnäh šeizattua karielazin kul'turua, kieli i osobenno hänen šanonda, ei otkažieččen veniäläzeštä alfavitašta.

Nacional'noin sovietan CIK-n SSSR i Moskovskoin partiin komitetan rešenjua müöt' 31 vuvven zavodašša oli vejettü revol'ucionnoi latiniziruidu alfavitta i levähütettü massovoi političeskoi ruado karieloilla keššeššä omalla kielellä.

Midä voidih vuottua täštä aziešta kulakot, papit i hiän iändäjät? Tämä hiän kalmah kolotti uvtta huavast'a šeiväštä.

- Karieloilla ei pie omua kirjutušta! - ravistih hüö kaivon luona i sobranjoissa.

- Karielane kieli on kevhä, hänen vuoh ei šua opaštua kirjah!

Äijän hüö vielä paistih. A velikoderžavnoit šovinistat jo zavodittih avttua rivhata karielavtanda azieda. Opaštaja-kariela Milovidov Ruameškan školašta opaštujin konferenciissa šano:

- Karielavtannalla vaštah... Filipov, partiinoin komitetan "Krasnaja Karelija" sekretari, Al'ošinskoissa küläsovietašša sobranjan aigah ei andan opaštajalla paissa omalla rodnoilla kielellä.

Nämä kulakkolisson liezinnät polučaidih heittämättömiä vaštuandua. Šielä-že, missä ottuačettih vediä karielavtandua kuin pidäv, voitannat ollah nägöväzet. Vozdviženskoin KNŠ opaštaja Maksuatihan raionua P'otr Lebedev kirjuttav:

- Šovinistat šanotah, što karieloilla ei pie omua kieldä, hüö ei ruveta opaštumah karielakši. Tämä ev toži!.. I tämän ei toven tovarissa Lebedev murendelov faktoilla omašta školan ruavošta. Üheššä vuvvešša hiän hävitti ei kirjah mahannan 232 mieheldä. Hiän ünnäh oigiešti šanov:

- Karielat šuatah omua kieldä, radeniešti opaššutah händä. Pidäv vain leviemmä levähüttiä ei kirjah opaššandaruado.

Künnükšellä kovašti tallai Viiještoista Okt'abri. Jo 15 vuotta vragoilla varattavakši i trudiečijoilla ihaššunnakši eläv enžimäne ilmalla ruadajin i hressiännöin muakunda.

Monilla voitanda ruaportoilla znuamenuiččieččov tämä šuvri proletarskoi pruazniekka.

Karielazin raionoin socialističeskoin srojinnan talohuš tielöillä on šuvret jügennükšet. Trudiečijat karielat heidä voitellah i voitetah. Voitetah žentän, što hüö lujah pietäh käzissä Leninskoida borču znuamenie boikommašta socializman srojinnašta.

Okt'abrin päivinä karielat šanotah omih voitandoih näh. Hüö šanotah ših näh, što vuoži vuvvelda novžov külä-talohukšen tavarnosti, kažvetah i vägövöijütäh kolhozat. Boikoiloilla harpavkšilla levenöv tägäläne promišlennosti: on srojittu enämbi kahtakümmendä zavodua, kumbazet ruvetah ruadamah tüödä i meččiä, kolme mašino-traktornoida i meččämašinnoi stancat.

Pimiedä jiänüttä küliä ei šua tunnuštua. Külät missä enämmät kattuačettih šagiella punuočennalla školilla, kul'tura kodiloilla, luvenda-pertilöillä, ruškeizilla uglazilla, lapšin ploščatkoilla i jasliloilla i toizilla kul'turno-socialističeskoiloilla učreždenjoilla.

A min znuaččiv enämbi kolmiekümmendä kaiken ualazin kniigoin nimitändiä omalla kielellä, kirjutetuot kahešša vuvvešša, 144 nomerua "Kolhozoin puoleh", einin lähenijinä päivinä viidijät pečätoinnašta kümmenet karielazin opaššunda kniigoida? Min znuaččiv ostuatkoilleh ka tämä enžimäne karjelazin kirjutuš kniigane stihotvorenjoida, šanondoida i očerkoida?

Nämä - uvvet vägövät snarjuadat, kumbazet voijah ünnäh rivhata predrassudkoin i sujeverjoin juvret vielä ostuatkoin karieloin keššeštä, andua uvži ožuanda havkkujin uglan taguada kulakkoloin i hiän avttajie müöt' - ičemielizillä šovinistoilla i tägäläzin paikoin nacionalistoilla. Hüö avtetah eistiä edizeh "kažvanda azieda nacional'noida kul'turua formua müöt' i socialističeskoida šiämüštiä müöt'" (Stalin).

Tämä tie on tie kaikkie boikoimbua karielazin raionoin külätalohuš socialističeskoida srojindua, tie kaikkie boikoimbua trudiečijua karielazin perevospitanjua i tožinane socialističeskoiloida truženikkoida.

Toista tiedä evle!