Karjalane lehüt
Hosted by
GeoCities
|
Näytteitä karjalankielisestä kirjallisuudesta
1800- ja 1900-luvun alun julkaisuja
- Tuatto miän... - Tverinkarjalainen Isä meidän
-rukous vuonna 1804 painetusta "Eräiden rukousten ja lyhyen katekismuksen
karjalaisesta käännöksestä", jota samana vuonna ilmestyneen livvinkielisen
käännöksen rinnalla on pidettävä ensimmäisenä karjalankielisenä kirjana.
- Svätoi Jovangeli Matveista: Viiješ piä
- Katkelma vuonna 1820 ilmestyneestä tverinkarjalaisesta Matteuksen evankeliumista
- Sana Livvin rahvahal - Suomalaisen kielentutkijan
E.V. Ahtian laatima, Vienan karjalaisten liiton vuonna 1907 julkaisema
lentolehtinen. Painettu latinalaisilla ja kyrillisillä kirjaimilla. Kyseessä
on yksi ensimmäisistä karjalan kielellä julkaistuista yhteiskuntapoliittisista
teksteistä!
- P.V. Oma Kieli - Karjalaisten sanomissa
vuonna 1917 kyrillisin kirjaimin julkaistu livvinkielinen kirjoitus
Tverin kirjakieli (1931-37)
Yhtenäinen karjalan kirjakieli (1937-38)
- G. Makarov: Suuri lahja - Karjalan pedagogisen
instituutin opiskelijan laatima juhlaruno karjalan kirjakielen luomisen
kunniaksi. G.N. Makarovista tuli myöhemmin tunnettu karjalan kielen tutkija
ja sanakirjantekijä.
- A.N. Afanasjev: Carevna-löttö - A.N. Afanasjevin
muistiin merkitsemä venäläinen kansansatu sammakkoprinsessasta. Alun perin
tverinkarjalainen käännös on muokattu yhtenäisen kirjakielen sääntöjen
mukaiseksi.
- V. Garšin: Löttö-matkaniekka - Lisää löttökirjallisuutta.
Venäläisen lastenkirjailijan hauska kertomus sorsien matkaan lähtevästä
sammakosta.
Karjalan ASNT:n kirjakieli (1939-40)
- Meèèuièèija mužikka da karu, Peigalopoiga, Üöniekka
- Aunuksen piirissä 1930-luvulla kerättyjä satuja osittain kirjakielistettyinä
versioina
- Leninah näh, Armas piäsköihüt, Olit meil kallehena
kannettuna - Kansanperinteen muotoon sovitettuja Lenin-aiheisia runoja
ja itkuja
- Kolme poèin poigasta - Walt Disneyn muokkaama
"Kolme pientä porsasta" oli yksi Stalinin lempikirjoista. 1930-luvun
Neuvostoliitossa siitä otettiin miljoonien kappaleiden painoksia - varmaankin
sen sisältämän sotaan varustautumista korostavan opetuksen takia. Teoksesta
julkaistiin karjalaksi peräti kaksi erillistä käännöstä!
- M. Lermontov: Ašik-Kerib - M. Lermontovin
muokkaama kaukasialainen satu A. Jelisejevan sujuvana käännöksenä
- V. Lebedev-Kumaè: Pajo rodinah näh - Neuvostoliiton
epävirallisen kansallislaulun aseman aikanaan saavuttanut "Laaja ompi
kallis synnyinmaani..." Fjodor Isakovin käännöksenä
- Gennadii Fiš: Kiimasjärven ottamine (katkelma)
- Venäläisen kirjailijan Gennadi Fišin romaani "Kiimasjärven valtaus"
Toivo Antikaisen johtaman suksijoukkueen iskusta valkosuomalaisten selustaan
oli Karjalassa yksi 1930-luvun ehdottomista kulttikirjoista. Romaanin karjalannoksen
julkaisu liittynee talvisodan alettua tapahtuneeseen suomalaisuuden rehabilitointiin.
- T. Guttari: Leitenanta Koskelon piämal'l'uška
- Samaan aikaan palautettiin maineeseen myös syksyllä 1937 kirjailijaliitosta
erotettu inkerinsuomalainen Topias Huttari, kirjailijanimeltään Lea Helo.
Luutnantti Koskelon sotaretki -novellin karjalannos perustuu venäläiseen
käännökseen, mutta todennäköisesti kääntäjällä on ollut käytettävissään
myös suomenkielinen alkuteos.
< Karjalaiselle sivulle (suomeksi
/ po-russki / in
English)
|