1800- ja 1900-luvun alun julkaisuja

• Tuatto miän... - Tverinkarjalainen Isä meidän -rukous vuonna 1804 painetusta "Eräiden rukousten ja lyhyen katekismuksen karjalaisesta käännöksestä", jota samana vuonna ilmestyneen livvinkielisen käännöksen rinnalla on pidettävä ensimmäisenä karjalankielisenä kirjana.
• Svätoi Jovangeli Matveista: Viiješ piä - Katkelma vuonna 1820 ilmestyneestä tverinkarjalaisesta Matteuksen evankeliumista
• Sana Livvin rahvahal - Suomalaisen kielentutkijan E.V. Ahtian laatima, Vienan karjalaisten liiton vuonna 1907 julkaisema lentolehtinen. Painettu latinalaisilla ja kyrillisillä kirjaimilla. Kyseessä on yksi ensimmäisistä karjalan kielellä julkaistuista yhteiskuntapoliittisista teksteistä!
• P.V. Oma Kieli - Karjalaisten sanomissa vuonna 1917 kyrillisin kirjaimin julkaistu livvinkielinen kirjoitus

Tverin kirjakieli (1931-37)

• Koivune - Laajalti tunnetun pilasadun tverinkarjalainen versio
• Miša Mihailov: Kon'kazilla - Rameškin piirin Bezbožnikovon koulun 15-vuotiaan oppilaan laatima reipas lastenruno. Julkaistu "Kolhozoin puoleh" lehden ensimmäisellä kirjallisuussivulla vuonna 1932.
• V.I. Rumjancev: Šielä missä..., Rugehešša, R'uvhat - 1930-luvun alun tverinkarjalainen agitrunoilija
• L. Miteckii: Kolhozan šünnündä - Ajalle tyypillinen naivi kertomus kolhoosin perustamisesta. L. Miteckii (salanimi?) oli yksi harvoista 1930-luvun tverinkarjalaisista proosakirjoittajista.
• Nikolai Petrov: Ühen kirjutukšen matka - Kertomus tverinkarjalaisen kirjakielen syntyvaihesta
• Internacionala - "Kansainvälinen" tverinkarjalaksi
• A.P. Čehov: Muata tahottav - Tšehovin novelli "Nukuttaa" A.A. Beljakovin vapaasti kääntämänä
• A.S. Puškin: Stancionnoi smotriitel'a - A.A. Beljakovin kääntämä, alkuperäistekstiä huomattavasti tarkemmin noudatteleva Puškinin novelli

Yhtenäinen karjalan kirjakieli (1937-38)

• G. Makarov: Suuri lahja - Karjalan pedagogisen instituutin opiskelijan laatima juhlaruno karjalan kirjakielen luomisen kunniaksi. G.N. Makarovista tuli myöhemmin tunnettu karjalan kielen tutkija ja sanakirjantekijä.
• A.N. Afanasjev: Carevna-löttö - A.N. Afanasjevin muistiin merkitsemä venäläinen kansansatu sammakkoprinsessasta. Alun perin tverinkarjalainen käännös on muokattu yhtenäisen kirjakielen sääntöjen mukaiseksi.
• V. Garšin: Löttö-matkaniekka - Lisää löttökirjallisuutta. Venäläisen lastenkirjailijan hauska kertomus sorsien matkaan lähtevästä sammakosta.

Karjalan ASNT:n kirjakieli (1939-40)

• Meččuiččija mužikka da karu, Peigalopoiga, Üöniekka - Aunuksen piirissä 1930-luvulla kerättyjä satuja osittain kirjakielistettyinä versioina
• Leninah näh, Armas piäsköihüt, Olit meil kallehena kannettuna - Kansanperinteen muotoon sovitettuja Lenin-aiheisia runoja ja itkuja
• Kolme počin poigasta - Walt Disneyn muokkaama "Kolme pientä porsasta" oli yksi Stalinin lempikirjoista. 1930-luvun Neuvostoliitossa siitä otettiin miljoonien kappaleiden painoksia - varmaankin sen sisältämän sotaan varustautumista korostavan opetuksen takia. Teoksesta julkaistiin karjalaksi peräti kaksi erillistä käännöstä!
• M. Lermontov: Ašik-Kerib - M. Lermontovin muokkaama kaukasialainen satu A. Jelisejevan sujuvana käännöksenä
• V. Lebedev-Kumač: Pajo rodinah näh - Neuvostoliiton epävirallisen kansallislaulun aseman aikanaan saavuttanut "Laaja ompi kallis synnyinmaani..." Fjodor Isakovin käännöksenä
• Gennadii Fiš: Kiimasjärven ottamine (katkelma) - Venäläisen kirjailijan Gennadi Fišin romaani "Kiimasjärven valtaus" Toivo Antikaisen johtaman suksijoukkueen iskusta valkosuomalaisten selustaan oli Karjalassa yksi 1930-luvun ehdottomista kulttikirjoista. Romaanin karjalannoksen julkaisu liittynee talvisodan alettua tapahtuneeseen suomalaisuuden rehabilitointiin.
• T. Guttari: Leitenanta Koskelon piämal'l'uška - Samaan aikaan palautettiin maineeseen myös syksyllä 1937 kirjailijaliitosta erotettu inkerinsuomalainen Topias Huttari, kirjailijanimeltään Lea Helo. Luutnantti Koskelon sotaretki -novellin karjalannos perustuu venäläiseen käännökseen, mutta todennäköisesti kääntäjällä on ollut käytettävissään myös suomenkielinen alkuteos.