Karjalane lehüt


Hosted by

GeoCities

Karjalane biblioteèkane

Näytteitä karjalankielisestä kirjallisuudesta


1800- ja 1900-luvun alun julkaisuja

  • Tuatto miän... - Tverinkarjalainen Isä meidän -rukous vuonna 1804 painetusta "Eräiden rukousten ja lyhyen katekismuksen karjalaisesta käännöksestä", jota samana vuonna ilmestyneen livvinkielisen käännöksen rinnalla on pidettävä ensimmäisenä karjalankielisenä kirjana.
  • Svätoi Jovangeli Matveista: Viiješ piä - Katkelma vuonna 1820 ilmestyneestä tverinkarjalaisesta Matteuksen evankeliumista
  • Sana Livvin rahvahal - Suomalaisen kielentutkijan E.V. Ahtian laatima, Vienan karjalaisten liiton vuonna 1907 julkaisema lentolehtinen. Painettu latinalaisilla ja kyrillisillä kirjaimilla. Kyseessä on yksi ensimmäisistä karjalan kielellä julkaistuista yhteiskuntapoliittisista teksteistä!
  • P.V. Oma Kieli - Karjalaisten sanomissa vuonna 1917 kyrillisin kirjaimin julkaistu livvinkielinen kirjoitus

Tverin kirjakieli (1931-37)

Yhtenäinen karjalan kirjakieli (1937-38)

  • G. Makarov: Suuri lahja - Karjalan pedagogisen instituutin opiskelijan laatima juhlaruno karjalan kirjakielen luomisen kunniaksi. G.N. Makarovista tuli myöhemmin tunnettu karjalan kielen tutkija ja sanakirjantekijä.
  • A.N. Afanasjev: Carevna-löttö - A.N. Afanasjevin muistiin merkitsemä venäläinen kansansatu sammakkoprinsessasta. Alun perin tverinkarjalainen käännös on muokattu yhtenäisen kirjakielen sääntöjen mukaiseksi.
  • V. Garšin: Löttö-matkaniekka - Lisää löttökirjallisuutta. Venäläisen lastenkirjailijan hauska kertomus sorsien matkaan lähtevästä sammakosta.

Karjalan ASNT:n kirjakieli (1939-40)

  • Meèèuièèija mužikka da karu, Peigalopoiga, Üöniekka - Aunuksen piirissä 1930-luvulla kerättyjä satuja osittain kirjakielistettyinä versioina
  • Leninah näh, Armas piäsköihüt, Olit meil kallehena kannettuna - Kansanperinteen muotoon sovitettuja Lenin-aiheisia runoja ja itkuja
  • Kolme poèin poigasta - Walt Disneyn muokkaama "Kolme pientä porsasta" oli yksi Stalinin lempikirjoista. 1930-luvun Neuvostoliitossa siitä otettiin miljoonien kappaleiden painoksia - varmaankin sen sisältämän sotaan varustautumista korostavan opetuksen takia. Teoksesta julkaistiin karjalaksi peräti kaksi erillistä käännöstä!
  • M. Lermontov: Ašik-Kerib - M. Lermontovin muokkaama kaukasialainen satu A. Jelisejevan sujuvana käännöksenä
  • V. Lebedev-Kumaè: Pajo rodinah näh - Neuvostoliiton epävirallisen kansallislaulun aseman aikanaan saavuttanut "Laaja ompi kallis synnyinmaani..." Fjodor Isakovin käännöksenä
  • Gennadii Fiš: Kiimasjärven ottamine (katkelma) - Venäläisen kirjailijan Gennadi Fišin romaani "Kiimasjärven valtaus" Toivo Antikaisen johtaman suksijoukkueen iskusta valkosuomalaisten selustaan oli Karjalassa yksi 1930-luvun ehdottomista kulttikirjoista. Romaanin karjalannoksen julkaisu liittynee talvisodan alettua tapahtuneeseen suomalaisuuden rehabilitointiin.
  • T. Guttari: Leitenanta Koskelon piämal'l'uška - Samaan aikaan palautettiin maineeseen myös syksyllä 1937 kirjailijaliitosta erotettu inkerinsuomalainen Topias Huttari, kirjailijanimeltään Lea Helo. Luutnantti Koskelon sotaretki -novellin karjalannos perustuu venäläiseen käännökseen, mutta todennäköisesti kääntäjällä on ollut käytettävissään myös suomenkielinen alkuteos.


< Karjalaiselle sivulle (suomeksi / po-russki / in English)

1