Livvin mužikku, kuulehai tämä pagin!

Kui toizie inehmizie duumainnet, kedä enämbäl suvaičet, sinul pidäv sanuo: omoan' moamuo da toattuo, vellilöi da sizarie, omoani nastu, omiedan' lapsie da rodnie. Oma pereh, oma heimokundu on armahin. Da hoz rodn'u lähtiz vierahal moal da hätken et händü nägiz, ga tävvelleh kui hänen tavannet, muga hüvä mieles sinullez roiheze omahizen nähtes. Muga i oma külä (hieru) on kalliz, oman külän inehmized vet poaksuh omiedaz rodnie ollah. Kui heimokundu on suurennuh da levinnüh, se ei sünnü elämäh ühtes kois da ühtes küläs, vai sil pidäv suurembi moa da äijä küleä. A net, kudamat nengaleiten ühtes alluz lähtiettih, hüö ellendetäh toine toizen pagin, hüö ühtü kieldü pajistah. Tälleh kui ühtes perehes külä rodih, mugaže ühten kielen pagizii rahvas, tukkunaine narodu ühtes küläspäi kazvoi. Da kui müö suvaičemmo omoa heimokundoa, mugaže meil pidäv suvaija da l'uubie kaikkie niidü, kudamad meijän kieldü pajistah, kai net ollah vet meijän rodnie.

A kui rahvas nenga on suureks kazvannuh, siid i kieleh roiheze keskuččoa vähäine, min enämbän inehmizet erotah loitokse eriže elämäh. Muga i Oloneckoin gubernijas Livvköit ühtü kieldü pajistah, a Lapin kielez on keskuččoa vähäine, hoz i Lapin eläjäd libo Karjalaizet tävvelleh ellendetäh Livvin kieldü. Livviköid da Lapin eläjät toine toizen pagin ellendetäh, ühtenmostu kieldü pajistah, siid i nähtäh, hüö ollah ühtü rodn'ukundoa. Mugaže Livviköi ellendäv Suomenmoagalaizen paginan da nenga i Suomalaizet Suomenmoaz ollah ühtü rahvastu kui Livviköit.

Ven'alaizien paginoa ni ken Livviköi ei ellendä, da nenga Ven'alaized ei olla ühtü juurdu Livvin rahvahan kera. A net kolme: Livviköid da Karjalaized da vie Suomalaized ollah kui kolme oksoa ühtes puus, ühtez juurez lähtenüöt. Niil pidäiz olla tuttavad, druugad toine toizelleh kui rodnil rovn. Niil pidäis tuttavuistuo toine toizeh, nevvuo da avuttoa toine tostu kaikiz dielolois. Kudain niiz on viizahemb, da mielevemb, hänel pidäv toizie nostattoa da pürritteä, kudamal on enämbi valdoa da välleä da hüvüttä, sil pidäv opastoa da elävütteä toizie vellezrahvahie. Suomalaizie on äijü, kolme miljanie, heil on ammui omakielizet školad da zakonat, omankielenpagizijat papid da sangejin oksu ühtehizes puus. A Karjalaized da Liügiläized, niil ei ole ni omakielizie školie, ni omankielenpagizijoi pappiloi, ni herroi, sentäh hüö ei olla hüövüttü ni opastuttu, kui suomalaizet. A Livvin rahvahal pidäis pürgieh soamah omakielizie kniigoi Suomalaizien loaduh. Kui ristikanzat opastuttaz omalleh kielel, siit kebie oliz opastuo kaikkih toimih da neroloih. Nügöi školiz ei opasteta muudu kui ven'an kieldü, a silleh muu opastuz jeäv soamattah. Odnaakko jogahizel rahvahal on valdu omalleh kielel soaha opastustu. Livvin rahvahal pidäis küzüö sidä valdoa, min Jumal on jogahizel rahvahal andannuh.

Kuni školiz ei anneta opastustu rahvahan kielel, rahvahan pidäis hoz ičepeästäh oppie soamah kirjahmaltanduneruo. Muga Lapin eläjäd roatah, hüö ollah iče otettu učitel'ad omakielizih školih da nengalei soadu lapsieh kirjah malttamah. Kui herrat siid nähtäh, što rahvahan üksivagaine tahtomine on soaha opastustu omalleh kielel, siid i herrad annetah sidä aiganah. A kui teil pidänöv abuo da opastustu, kui soaha oman kielen luvenduneruo, siit soatto Suomalaizil kniigoi libo opastetah teijän lapsie suomalaizis školis sini, kuni herrat teil da teijän kielel rubietah valdoa andamah.

Sentäh, ristikanzad Livvin rahvahan! mustakkoa midä sanon: puoldakkoa omoa kieldü, elgeä hülläkkeä sidä ni mis hinnas; kieli on toattoloin da moamoloin, diedoloin, da pradiedoloin dälgie, sidä lapsil ei pie mänetteä. Omoa kieldü pidäv čestis pideä, vardoija ilmaine igä, ainos! Kui nenga roannetto, siid i ven'alaizet herrat rubietah küzümäh teijän mieldü teijän omiz dielolois.