Karjalane lehüt
Karjalan tasavallan valtaelinten edustajien näkemyksiä Venäjän kansallinen yhtenäisyys
Hosted by |
Onko Karjalassa äärinationalismia?
Karjalan tasavallan valtaelinten edustajien näkemyksiä ekstremismistä Karjalassa Igor Burunov, Karjalan tasavallan varaoikeusministeri: "Ekstremismi on uskoa äärimmäisiin mielipiteisiin ja toimiin. Meidän tasavallassamme ei ekstremismiä nähdäkseni juurikaan ole. Jokaisella yhteiskuntaelämän alalla, oli kyseessä sitten sosiaaliala, poliittinen tai kansallinen, tasavallan asukkaat pyrkivät ratkaisemaan ongelmat kompromissien avulla, ilman äärimmäisiä toimia. Karjalan ammattiliitot ja yksityiset kansalaiset käyttävät esimerkiksi erittäin harvoin sellaisia protestointitapoja kuten lakko, nälkälakko jne. Karjala on monikansallinen tasavalta, mutta tässäkin suhteessa tilanne on rauhallinen eikä selkeitä äärimmäisyysmielialoja ole havaittavissa. Venäläiset, karjalaiset, suomalaiset, vepsäläiset, juutalaiset, kreikkalaiset, ukrainalaiset ja muiden kansallisuuksien edustajat perustavat omia kulttuuri- tai polittisia yhdistyksiä, jotka elävät sovussa keskenään. Äskettäinen Karjalan oikeusministeriössä tapahtunut Venäjän kansallisen yhtenäisyyspuolueen (ks. alempana) rekisteröinti on herättänyt yhteiskunnallista keskustelua. Venäjän oikeusminsteriön tietojen mukaan puolue on rekisteröity 22 Venäjän federaation osassa. Siellä missä he rikkovat lakeja, toimeenpanovallan elimet ryhtyvät vastaaviin toimiin. Moskovan oikeushallinto on esimerkiksi antanut kirjallisen varoituksen Venäjän kansallisen yhtenäisyyden Moskovan osastolle. Tällä hetkellä Karjalan oikeusministeriön tiedossa ei ole mitään puolueen paikallisjärjestön järjestämiä ääritekoja. Ääritekojen uhka on mielestäni kuitenkin olemassa. Ekstremismissä on viime kädessä kyse konkreettisista henkilöistä, jotka pyrkivät tavoittelemiinsa päämääriin. Siksi järjestysvallan on oltava valmis yllättäviin tilanteisiin. Ongelma ei ole mikään uusi, ja järjestysvalta on valmistautunut sen ratkaisemiseen. Haluan panna merkille, että ääritekojen puuttuminen Karjalasta on suuri ansio hallituksen puheenjohtajalle ja hänen joukkueelleen, jotka politiikallaan ja säännöllisillä tapaamisilla tasavallan asukkaiden kanssa lieventävät sosiaalista jännitystä. Igor Junaš, Karjalan tasavallan sisäministeri: "Karjalalle ekstremismi ei periaatteessa ole tyypillistä, koska me olemme aina suhtautuneet suvaitsevasti muihin kansallisuuksiin. Vakaviin konflikteihin johtavaa kansallisuussuhteiden kärjistymistä ei täällä ole juurikaan esiintynyt. Jos muistellaan Petroskoin ja eräiden tasavallan piirien toreilla tapahtuineita yhteenottoja, niin ei voida sanoa, että ne olisivat syttyneet venäläisten ja gruusialaisten tai azerbaidžanilaisten välillä. Osallisia olivat kaikki. Etnisiä selkkauksia on tapahtunut gruusialaisten ja armenialaisten, armenialaisten ja azerbaidžanilaisten välillä sekä tšetšeenien kanssa. Luonnollisestikin myös täällä asuvat venäläiset ovat niihin osallistuneet. Vaikka tällaisia tapauksia onkin sattunut, rikostilastojen perusteella voidaan päätellä, että etelän kansallisuuksiin kuuluvia rikoksentekijöitä on hyvin vähän. Kokonaan toinen asia on, että nykyään ekstremismi on voimakkasti esillä tiedotusvälineissä ja eräiden poliitikkojen lausunnoissa. Tämä onkin ymmärrettävää, sillä Venäjän eteläosien ja Kaukasian sota ei voi olla koskettamatta myös Karjalaa. Meilläkin tämä aihe on siis ajankohtainen, varsinkin kun Venäjän sisäministeriön asiakirjojen perusteella tiedämme, että erityiset terroristiryhmät valmistautuvat Venäjän maaperällä tapahtuviin terroritekoihin. Missä nämä terroriteot tulevat tapahtumaan - Vladivostokissa, Petroskoissa vai Stavropolin alueella - sitä on vielä mahdotonta sanoa. Tämän vuoksi Venäjän jokaisen alueen miliisin on oltava valmiina tällaisiin tilanteisiin. Nikolai Potašov, Venäjän turvallisuuspalvelun päällikkö Karjalan tasavallassa: "Meillä olevien tietojen mukaan Karjalan tilannetta voidaan luonnehtia melko vakaaksi. Suoria hyökkäyksiä Venäjän federaation perustuslaillista järjestelmää vastaan ei ole havaittu. Maan talouden kriisi vaikuttaa kuitenkin huomattavasti tasavallan tilanteeseen. Järjestelmälliset viivästykset palkkojen maksussa ja hintojen nousu lisäävät sosiaalista jännitystä ja saavat väestön kamppailemaan sosiaalisten oikeuksiensa puolesta eri keinoin, kansalaistottelemattomuus mukaan luettuna. Ekstremismin ongelma saa erityisen merkityksen tasavallan raja-aseman vuoksi. Rajojen uudelleenjärjestelyä kannattavien ja provosoivia vaatimuksia Suuren Isänmaallisen sodan veteraaneja kohtaan esittävien suomalaisten oikeistoradikaalijärjestöjen toiminta horjuttaa valtioiden välisten ja sisäpoliittisten suhteiden vakautta (ns. partisaanijupakasta ks. linkkejä alempana). On pantava merkille, ettei näiden järjestöjen yksittäisten aktivistien toiveilla käyttää hyväkseen sukulaisuutta Karjalan suomalais-ugrilaisten kansojen kanssa Venäjän alueellisen yhtenäisyyden vahingoksi ole mitään tulevaisuudennäkymiä. Tyytymättömyys sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen tasoon, kansallisen kulttuurin elvyttämisen mittasuhteisiin sekä henkilökohtainen kunnianhimo ajavat esim. karjalaisväestön etujen innokkaita "puolustajia" toimintaan, joka ainoastaan vahingoittaa tasavallan suomalais-ugrilaista kansallista liikettä. Juuri näin voidaan arvioida Karjalan kongressin (ks. alempana) johtajan Anatoli Grigorjevin viimevuotisia ennusteita odotettavissa olevista "kansallisista levottomuuksista karjalais- ja vepsäläisalueilla" tai niin sanotun Karjalan kansallispuolueen puheenjohtajan N. Mininin sanoja tarpeesta "unohtaa pelko... ja yhtyä niihin, jotka ovat valmiita jopa uhraamaan elämänsä oman maansa vapauttamisen puolesta". Varmasti jokainen tervejärkinen ihminen suhtautuu kansallisuudestaan riippumatta hyvin epäilevästi tasavaltamme karjalaisten nykytilan ja Turkin kurdien tai Serbian albanialaisten tilannetta koskeviin rinnastuksiin. Kuitenkin juuri tällainen rinnastus estitettiin äskettäin pidetyssä Karjalan rahvahan liiton juhlakokouksessa. Toisaalta karjalaiset itsekin suhtautuvat huumorilla tällaisiin lausuntoihin, tuntien niiden todellisen arvon. Konfliktihakuinen ajattelu on tyypillistä kaikenlaisille kansallisradikaaleille. Edellä mainitsemani Grigorjev on vakuuttunut, että "nykyään omilla asuinsijoillaan elävät alkuperäiskansat ovat köyhiä ja riistettyjä". Samaa mieltä ovat Venäjän kansallisen yhtenäisyyspuolueen Karjalan osaston edustajat - vain sillä erolla, että heidän mielestään riiston kohteena on Venäjän kansa ja "kansallisten ryhmien todellisena erikoispiirteenä on helppo rikastuminen ja pääomien kerääminen riistämällä alkuperäisväestöä, josta yli 85 % on venäläisiä". Tällaiset lausunnot vahingoittavat jossain määrin kansallisuussuhteita tasavallassa ja saattavat provosoida kansallisuuksien välistä vihaa ja konflikteja. Huolestumista herättää uusien uskonnollisten järjestöjen aseman lujittuminen tasavallassa, evankelisen ja luterilaisen (sic!) kirkon lähetystyöntekijöiden vaikutuksen laajeneminen ja erilaisten lahkojen kannattajien lisääntyminen, mikä tuo mukanaan uusien konfliktien vaaran. Turvallisuuspalvelun elimet ovat niille asetettuja tehtäviä täyttäessään valmiita torjumaan kaikki mahdolliset ääri-ilmiöt. Ekstremismi aiheuttaa vaaraa valtiolle ja yhteiskunnalle, siksi viranomaisten kamppailussa ääriaineksia vastaan kyse ei ole kamppailusta omia poliittisia vastustajia vastaan, vaan yksilön oikeuksien, yksilön ja kansan arvon, maan yhtenäisyyden ja kansalaisrauhan puolustamisesta. Toisaalta ei voi olla puhettakaan ajatusten levittämisvapauden kieltämisestä, riittää kun muistetaan Venäjän perustuslaissa esitetty periaate: yksilön vapaus loppuu siihen, mistä alkaa toisen yksilön vapaus." Aleksei Mosunov, Karjalan tasavallan lainsäädäntökokouksen edustaja: "Viime aikoina on kovasti ruvettu puhumaan poliittisista ja kansallisista ääriaineksista. Omasta mielestäni koko ongelma on keksitty. Ennen kuin sitä ryhdytään käsittelemään, on sovittava ekstremismin yhteisestä määritelmästä. Ketä voidaan pitää ekstremistinä? Sanotaan, että sellaisia ovat Barkašovin kannattajat (Venäjän kansallinen yhtenäisyyspuolue). Millä perusteella? En ole samaa mieltä heidän kanssaan, mutta heidän esille tuomansa ongelma on oikea: Venäjän kansan on tunnettava itsensä yhtenäiseksi ja ryhdyttävä kunnioittamaan itseään. Vasta sitten meitä ryhdytään kunnioittamaan maailmalla. Mitään ääritekoja barkašovilaiset eivät toistaiseksi ole tehneet, ja jos he ovatkin kävelleet pitkin Moskovaa rivissä kuin lastentarhalaiset, ei tässä ole vielä syytä paniikkiin. Heitä koskevan melun on nostanut Lužkov tulevia vaaleja ajatellen. Keitä vielä voidaan lukea ääriaineksiin? Kenraali Makašov? Tässäkin tehdään kärpäsestä härkänen. En yhdy hänen lausuntoihinsa, mutta miksi sitten huomiota ei kiinnitetä entisen ministerin Alfred Kohin Venäjän kansalle osoittamiin loukkauksiin? Karjalassa ei minkäänlaista ekstremismiä ole. Arkielämän tasolla esiintyy kielteistä suhtautumista kaukasialaisiin, mutta monessa suhteessa tämä on perusteltua. Vieraiden ei pidä tulla isäntinä toiseen maahan. Toisaalta, jokaisessa kansassa on hyviä ja huonoja ihmisiä, kunniallisia ja huijareita, lainkuuliaisia ja rikollisia. Meidän tasavallassamme minut saavat varuilleni eräiden ryhmien halu jakaa asukkaat kantaväestöön ja tulokkaisiin, antaa ensin mainituille suositummuusasema parlamentti- ja paikallisvaaleissa. Mitä tulee ekstremismin torjumiseen, niin miliisi kykenee tietysti tämän asian hoitamaan. Tärkeintä on, ettei sekoiteta ekstremismiä ja (kommunistien järjestämiä) protestitoimia." Sergei Kibizov, Karjalan tasavallan apulaissyyttäjä: "Mielestäni ekstremismi ei ole Karjalassa erityisen vakava ongelma. Heikentyvässä sosiaalisessa ja taloudellisessa tilanteessa meidän täytyy kuitenkin olla valmiina kaikkeen. Karjalan järjestysvalta on valmis ratkaisemaan tämän ongelman. Viime vuoden lokakuussa annettiin Karjalan tasavallan yleisen syyttäjän, turvallisuuspalvelun päällikön sekä sisä- ja oikeusministerien yhteinen määräys Karjalan tasavallan järjestysvallan elinten yhteistyöstä kamppailussa fasismia ja muuta poliittista ekstremismiä vastaan. On perustetty erityinen kaikkien järjestysvallan elinten yhteistyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja vaihtaa tietoja. Vaikka fasismin ja ekstremismin oikeudellista määrittelyä ei olekaan annettu, rikoslainsäädännössä on tarkkaan määritelty vastuu erilaisista poliittisista ääriteoista. Venäjän federaation rikoslaissa on esimerkiksi edellytetty ankara vastuu terrorismista, panttivankien otosta, laittoman aseellisen järjestön muodostamisesta, kansallisen, rotu- tai uskontovihan lietsomisesta. Piirien ja kaupunkien syyttäjien tehtäväksi on annettu reagoida jokaiseen joukkotiedotusvälineissä esitettyyn ääri-ilmaukseen ja ryhtyä tarvittaessa oikeudellisiin toimenpiteisiin. Toistaiseksi ei meillä ole kuitenkaan esiintynyt tarvetta syytteiden nostamiseen edellä mainituista syistä." Lähde: Nabljudatel', No 13, 1999. Aineiston kerännyt Pavel Tumanov (Karjalan tasavallan sisäministeriön tiedotusosasto). Lyhennetty käännös venäjästä.
Rekisteröity 1993. Johtaja Anatoli Grigorjev. Joulukuussa 1998 hyväksytyn Karjalan kongressin julkilausuman mukaan järjestön keskeisiä tavoitteita ovat:
Venäjän kansallinen yhtenäisyys Perustettu 1990 Pamjat'-liikkeen radikaalisiiven pohjalta. Johtaja Aleksandr Barkašov. Karjalan osasto rekisteröity vuoden 1998 lopulla. Järjestön tavoitteena on "estää Venäjän hajoaminen, yhtenäistää Venäjän Kansa (sic!) kansallisella ideologialla, luoda koko Venäjän alueelle kurinalaisia järjestöjä Venäjän kansan aktiivisimmasta ja toimintakykyisimmästä osasta. Näiden tehtävien suorittaminen ratkaisee kysymyksen kansallisen vallan palauttamisesta. Vain Venäläiset nationalistit edustavat kansallisia aatteita ja asettavat Kansakunnan edun kaiken edelle." Lisää aiheesta järjestön www-sivulla (venäjäksi). Venäjän kansallisen yhtenäisyyspuolueen Petroskoin paikallisjärjestön levittämän lehdistötiedotteen mukaan Karjalan kansallisten järjestöjen (suomalaisten, juutalaisten, azerbaidžanilaisten ym. - karjalaisia ja vepsäläisiä lukuunottamatta) tarkoituksena on "pyrkiä rikastumaan ja keräämään pääomia riistämällä kantaväestöä, josta 85 % on venäläisiä". Kansallisten järjestöjen muodostamisen tärkeimpänä syynä on rikollisen pääoman turvaaminen. Kansallisten kulttuurien keskuksen ja poliittisten puolueiden suojeluksessa ne jatkavat alueen kantaväestön ryöväämistä. Järjestöjen suojelijoina Venäjän kansallinen yhtenäisyys pitää liberaalidemokraattien Karjalan osastoa, Kotimme Venäjä -puoluetta, Petroskoin kaupunginjohtajan A. Deminin Tasavalta-liikettä, Duuman edustajaa L. Zlobinaa ym. Erityinen suhde Venäjän kansallisen yhtenäisyyspuolueen Karjalan osastolla on karjalaisiin ja vepsäläisiin, joita se pitää alueen kantakansoina, tunnustaen "niiden oikeuden omin varoin toimivaan kulttuuriautonomiaan". Venäjällä on mahdollinen ainoastaan "Venäläisten ja Venäjänmaalaisten yhtenäinen valtio" , mutta koska "karjalaisten ja vepsäläisten kansallisten liikkeiden johtajat pelottelevat Venäläisiä alueen erottamisella Venäjästä ja vehkeilevät Venäjän Kansan vihollisten kanssa, karjalaisten ja vepsäläisten on päätettävä kenen puolella he ovat."
"Kansallisradikaalit"
Fasismi ja militarismi Karjalassa
Partisaanijupakka
|