|
Tädä lehüttä izännüièèöü
|
Tuatto miän... Perevod nekotoryh molitv i sokrašèennogo katehizisa na korel'skij jazyk. Sankt-Peterburg: Svjatejšij pravitel'stvujušèij sinod, 1804, s. 5.
Tuatto miän, kumbane olet taivahašša, ana hüvättieèöv nimi šivn. Ana tulov kuningaš šivn, ana lienöv vällä šivn, kuin taivahašša, niin i muailmalla. Anna meilä leibiä jogopäivällistä nütten i jätä meilä miän vellat, kuin i müö jättälemmä miän velganiekoila. I elä meidä viä muanitukšeh, a piäššä meidä pahašta.
< Karjalazella lehüöllä (suomeksi / po-russki / in English) |
