This page will contain info and materials on courses I am giving.
Merlijn de Smit
Sali: F339
27.1, 10.2, 24.3, 9.3: 19:00-20:30
23.3, 30.3, 6.4, 13.4, 20.4, 27.4: 17:00-18:30
"Abstraktit" sisältävät suurin piirtein sen, mitä aion kertoa luennoilla tai mitä olen jo kertonut. Laitan ne tähän niille, jotka eivät ehtineet johonkin luentoon tai joille jotain on jäänyt epäselväksi. Huom.! EN oleta teidän lukeneenne niitä joko ennen ko. luentoa tai tenttiä.
Olen maininnut pakollisen kirjallisuuden niiden päivien alla, jolloin ko. aihetta aion käsittellä, mutta en oleta että olette niitä lukeneet ennen tenttitilaisuutta. Pidätän oikeuksia poiketa iloisesti tästä aikataulusta kuin mieli tekee.
1. KIELIHISTORIA TIETEENÄ
Kielihistoria tieteenä - millä tavalla tutkitaan kielen menneisyyttä? Kielten väliset yhtäläisyydet ja sukulaisuus. Historiallis-vertaileva metodi, kantakielen rekonstruktio ja äännemuutokset.
27.1, 10.2
2. URALILAINEN KIELIKUNTA
Maailman kielikunnat ja uralilainen kielikunta. Ketkä ovat suomen kielen sukukielet? Uralilaisen kantakielen rekonstruktio.
10.2
Kirjallisuus: Korhonen 1989. Fortsättningskurs: myös Lehikoinen 1994 11-58.
3. SUOMEN KIELEN ÄÄNNEHISTORIA
Suomen kielen äännehistoria uralilaisesta kantakielestä nykysuomeen. Depalatalisaatio, astevaihtelun alkuperä. Postin superstraattihypoteesi.
24.2
Kirjallisuus: Fortsättningskurs: Lehikoinen 1994 62-82.
4. SUOMEN KIELEN MUOTO-OPIN HISTORIA
Sijamuodot ja verbintaivutus uralilaisesta kantakielestä nykysuomeen. Possessiivisuffiksien alkuperä. Lauseopin historiasta.
9.3
5. SUOMEN SANASTON ALKUPERÄ
Miten sanasto muuttuu? Alkuperäinen sanasto, lainasanat ja uuden sanaston luominen. Tärkeimmät lainasanakerrostumat: arjalaiset, balttilaiset, germaaniset, slaavilaiset ja ruotsalaiset lainasanat. Deskriptiiviset ja onomatopoetiset sanat. Sanaston uudistus 1800-luvulla.
23.3
Kirjallisuus: Ravila 1968. Fortsättningskurs: myös Pulkkinen 1984.
6. SUOMEN KIRJAKIELEN HISTORIA
Suomen kirjakieli 1500-luvulta 1800-luvulle: vanha kirjasuomi. Vanhan kirjasuomen tärkeimmät ortografiset ja muoto-oppilliset piirteet. 1800-luku: nykysuomen synty. Murteiden taistelu ja Kalevala.
30.3
Kirjallisuus: Lehikoinen 1994: 177-224. Forsättningskurs: myös Ikola 1989.
7. SUOMEN MURTEET: YLEISKUVA
Mikä on murre? Voiko murteiden ja kielen eroa määritellä? Suomen murteet ja tärkeimmät niiden väliset erot.
6.4
Kirjallisuus: Hormia 1978. Fortsättningskurs: myös Nuolijärvi 1988, Lehikoinen 1994 90-149.
8. SUOMEN MURTEIDEN HISTORIALLINEN TAUSTA
Kuinka kielimuutokset leviävät, ja kuinka sitä tutkitaan? Suomen murteiden synty ja historia kantasuomesta nykysuomeen.
13.4
Kirjallisuus: Paunonen 1991. Fortsättningskurs: myös Nuolijärvi 1988, Lehikoinen 1994 82-87.
9. SUOMEN MURTEET NYKYPÄIVÄLLÄ
Puhekielen synty ja murteiden "murros". Taistelevatko murteet takaisin? Suomi suomen ulkopuolella: Amerikansuomi, Ruotsinsuomi, Meän kieli.
20.4, 27.4
Kirjallisuus: Mielikäinen 1986, Wande 1982. Påbyggnadskurs: myös Lainio 1990. Fortsättningskurs: myös Mielikäinen 1984, Lainio 1995, Lehikoinen 1994: 150-161.
10. SUOMEN KIELEN HISTORIAN JA SUOMEN KIELEN VAIHTELUN TUTKIMUS: LOPPUSANAT
Mitä nykyisin tutkitaan? Suomen kielen historillisen ja sosiolingvistisen tutkimus nykypäivällä. Suomen kielen alkuperän ja suomalaisten alkuperän välinen ero: ikuisuusongelma?
27.4