On olemassa yleisiä oireita, joiden pitäisi saada kilpikonnan omistajan hälytyskellot soimaan:
 
 

• turvonneet ja/tai jatkuvasti kiinniolevat silmät
• vinkumista tai viheltäviä ääniä tai niiskutusta
• ripuli
• epätavalliset merkit kilvessä, epätavallisia reikiä, kuoppia tai valkoisia läikkiä kilvessä ulkopinnan alla
• limaista eritettä (väri saattaa vaihdella esim. ruskeasta keltaiseen)
• naarmuja tai haavaumia iholla
• jos suu on (sisältä) muun värinen kuin vaaleanpunainen
• jos kilpikonna on epänormaalin hiljainen ja väsyneen oloinen (nukkuu paljon eikä liiku), poislukien talvi"väsymys"
• jos uintiasento muuttu sivulle kallistuneeksi
• eritettä silmistä tai nenästä
• jos iholla näkyy paise(ita)

 

• Nosta ympäristön lämpötilaa (niin ilman kuin vedenkin), veden lämpö 26-29 asteeseen Celsiusta
• Siivoa allas ja pidä ympäristö todella puhtaana
• Jos kieltäytyy syömästä, yritä kuitenkin, syömättömyys saattaa aiheuttaa lisäongelmia
• Tarkista jätökset (ovatko epä normaalit (ripuli) tai eikö tule ollenkaan)
• Jos kilpikonnan tila pahenee huomattavsti yön (päivän) aikana , vie se eläinlääkäriin välittömästi (tarkoittaa saman päivän aikan, viimeistään seuraavana!)
• Rauhoita eläimen elinympäristöä, se tarvitsee paljon lepoa ja rauhaa parantuakseen. Ei hössöttämistä, mölyä tai muuta häiriötä.

 

 
 
 
 
 

Yksinkertaistetut ohjeet pienien haavojen hoitoon:

Laita kilpikonnalle päivittäin lämmin kylpy (26-29 astetta Celsiusta) anna polskutella helken(jotta se juo janoonsa). Kymmenen minuutin päästä lisää veteen Betadinea tarpeeksi värjäämään veden laihan teen vä riseksi. Anna kilpikonnan liota seoksessa 15 minuuttia, sen jälkeen ota pois ja kuivaa, hoida haava-alue pelkällä Betadinellä (ole erityisen varovaine pään alueella, voit aivan hyvin käyttää apuna pumpuli- puikkoa, vanupalloa tai -tyynyä). Jos kilpikonna ulostaa veteen, vesi on vaihdettava heti ja haavan alue on huuhdeltava erityisen hyvin. Jos tuntuu tarpeelliselta, tai eläinlääkäri on määrännyt, voit hoitaa haavaa myös paikallisantiseptillä. Tee näin päivittäin ainakin viikon ajan ja jatka tarvittaessa kunnes haava on parantunut.
 

Joitakin sairauksia, oireita ja hoitokeinojakin:
 

• kilpivaurio
• ihotulehdus
• silmätulehdus (ophthalmia)
• suolistoloiset
• paiseet iholla
• sieni-infektio
• vilustuminen ja keuhkokuume
• kilven pehmeneminen

 

Kilpivaurio  Valkoisia laikkuja kilven pinnan alla (ylä- tai alakilvessä), katso kuvaa vieressä. Voi ilmetä myös keltaisena purumaisena eritteenä tai ikäänkuin mätänä.  Voit lukea sairaudesta enemmän Johanna Raulion artikkelista Kilpikonnien sairaudet osasta kilpivaurio (Herpetomania 3-4/96) Sairaus näyttää puhkeavan useimmiten esiin stressaavissa tilanteissa, jotka jatkuvat pitkään (kuten jos allas on liian pieni tai jotakuta kilpikonnaa kiusataan jatkuvasti). Sairaus on erittäin vakava ja siitä täytyy alkaa huolehtia heti kun se huomataan. Kuten niin monien muidenkin sairausten kohdalla, kilpivaurioonkin pätee sääntö, että mitä aikaisemmassa vaiheessa hoito aloitetaan, sitä helpompaa se on ja sitä todennäköisemmin se onnistuu. Tässä kuvassa sairaus on edennyt jo melkoisen pitkälle.
Voit ensin hoitaa ongelma-aluetta Betadinellä, jonka jälkeen se näyttää tältä. Mutta Betadinellä hoitaminen ei riitä, vaan sairas eläin on vietävä eläinlääkärille, joka osaa asianmukaisesti poistaa valkoisen osan tai opettaa sinua tekemään sen.
Ja kun valkoinen aines on asianmukaisesti poistettu, jäljelle jäävät kolot näyttävät tältä! :( Aineksen poistaminen on kaikkein viisainta jättää asiantuntevalle eläinlääkärille, koska se on tehtävä steriloiduilla välineillä ja eläin luultavasti kipujen vuoksi käsittelyn aikana rimpuilee. Otteen on siis oltava pitävä ja siihen tarvitaan kokemusta.
Kolot, joita näet myös viereisessä kuvassa, ovat syviä ulottuen luulevyyn saakka. Sikis onkin todella tärkeää, että vahingoittuneet kohdat pidetään erityisen puhtaana.. Tälle eläimelle eläinlääkäri määräsi kahdesti päivässä Betadine puhdistuksen, antibiootteja ruiskeina joka kolmas päivä kolmen viikon ajan ja uintikielto kahdeksi viikoksi (lukuunottamatta tunnin kylpyjä kahdesti päivässä erillisessä altaassa). Ja tämä ei ole mikään naurunasia, sillä jollei kilpivauriota hoideta asianmukaisesti ja ajoissa, se peittää lopulta koko kilven! Ja sittenkin vaikka tauti saataisiin talttumaan, se voi uusia myöhemmin.  Ja muistathan, että kilpikonna voi muuten näyttää ihan hyvinvoivalta, syödä hyvin ja olla vilkas, kilpivaurio ei näytä itse eläintä kovin paljoa haittaavan.  Olen käyttänyt yhtä lääkettä estämään taudin uusimista tai leviämistä paikallisesti niissä kohdin, joista valmoinen mössö on jo poistettu. Lääkkeen nimi on  Pevaryl ja se on hyvin tehokas erilaisiin sieni- ja bakteeriongelmiin. (Vaikuttava ainesosa on ekonatsoli ja valmistaja on Janssen-Cilag.)  Tämä kilpikonna, jonka olet kuvissa nähnyt, sairastui kesä-heinäkuussa 1998. Vasta noin neljän kuukauden jälkeen kuopat olivat vähän kasvaneet umpeen. Viimeisessa kuvassa sairastumisesta on noin vuosi ja vasta nyt kuvissa nähdyt kuopat ovat ikäänkuin kasvaneet umpeen. Kuitenkin kestää (kilven uusiutumisesta riippuen) todennäköisesti parikin vuotta, ennenkuin jäljet ovat suurimmalta osin hävinneet. Kärsivällisyyttä :)


 
 
 

Ihotulehdus  Tässä kuvassa näät sairaan pikku-kilpikonnan. Ongelmia on muitakin, mutta kuvassa parhaiten on näkyvissä ihotulehdus.
Tässä näet vertailun vuoksi terveen kilpikonnan. Iho ei kiillä, eikä näytä limaiselta.
Tässä kuvassa näet keltaista eritettä iholla. Ihotulehdus on yleensä merkki huonosta yleiskunnosta ja esiintyy yleensä jonkin muun sairauden "kylkiäisinä". Yleensä siis ihotulehdusta hoidetaan samanaikaisesti muiden sairausten kanssa samoilla amtibiooteilla. Tällaiset tulehdukset täytyy heti antaa eläinlääkärin hoidettavaksi. Se näyttää pahalta (eikä varmasti tunnu mukavalta) ja voivat myös itsesään olla kohtalokkaita, jollei niitä hoideta. Näissä tapauksissa täytyy myös kiinnittä erityistä huomiota eläimen elinympäristön ja altaan sekä muioden välineiden puhtauteen. Jos tulehdus on bakteeriperäinen, syynä saattaa olla huono puhtaus tai muuten huonot elinolot.


 
 

Silmätulehdus (ophthalmia) Jos kilpikonnasi pitää silmiään suljettuna (jatkuvasti tai huomiotaherättävän paljon) ja näyttää väsyeeltä (nukkuu paljon, eikä liikuskele ympäriinsä) ja saatta myös kiel- täytyä syömästä, todennäköisin syy on silmätulehdus.  Voit lukea sairaudesta enemmän Johanna Raulion artikkelista Kilpikonnien sairaudet osasta silmätulehdus (Herpetomania 3-4/96) Silmätulehdus ei myöskään ole mikään kevyesti otettava asia, sillä se tilastojen mukaan on pienten kilpikonnien yleisin kuolinsyy!!! Valitettavasti tiedän kokemuk- sesta. Sairaus on melko katala ja saattaakin ensin jäädä huomaamatta. Tauti kuitenkin saattaa edetä todella nopeasti ja jos yhtään epäilet, että lemmikilläsi saattaa olla silmätulehdus, tilaa on alettava hoitaa heti (joko kokeilet ensin kotikonstein tai viet suosiolla heti eläinlääkäriin). Jos tautia ei hoideta, se todennäköisesti tappaa eläimen (joka kärsii kipuja aivan turhaan) tai ainakin johtaa sokeutumiseen! Pitkittyessään sairaus saattaa myös aiheuttaa vakavia munuaisvaurioita  Yleisin alkusyy silmätulehdukseen on A-vitamiinin puute ruokavaliossa, seuraavaksi yleisin syy on esim. likainen vesi. Joten ensimmäiseksi kannattaa antaa vitamiinilisää, joka sisältää A-vitamiinia. Jos tila ei ole kovin hälyyttävä, en suosittelisi vitamminipistosta heti (varsinkaan pienellä kilpikonnalla), koska annettavaa vitamiinimäärää on hankala arvioida tai laskea (lasketaan painon mukaan ja kilpikonnassa suuri osa painosta on kilpeä). Joten pistoksesta voi itseasiassa olla enemään haittaa kuin hyötyä!. Lisäksi itse pistos voi olla liian stressaava varsinkin pienelle eläimelle. On myös olemassa erittäin mielenkiintoinen artikkeli "Warning about vitamin A injections for swollen eyes." jonka on kirjoittanut Valerie Hackey ja jonka ehkä haluaisit lukea.  Lisäksi eläimen silmiä olisi hoidettava joko lääkkeellä, jonka saat eläinlääkäriltä tai liuksella, jonka voit tehdä itsekin. Ensin puhdista eläimen silmät eritteistä (rähmästä) jos sellaista on näkyvissä (tee se varovasti käyttäen pumpulipuikkoa). Sitten voit käyttää liuosta, joka on tehty tislatusta vedestä ja 3%-boorihaposta, tai liuosta, jossa on tislattua vettä ja suolaa. Pudota liuosta tippa eläimen silmäluomelle (käytä vaikka pumpulipuikkoa apuna). Yritä saada silmäluomea hieman auki (VAROVASTI!), jotta aine pääsisi silmän pinnalle. Tee näin kahdesti päivässä viiden päivän ajan ja muista huolehtia A-vitamiinin saamisesta. Jos eläimen kunnossa tapahtuu selvä muutos lyhyen ajan sisään huonompaan suuntaan, tai hoito ei auta viidessä päivässä, vie lemmikkisi HETI eläinlääkärille katsottavaksi.


 
 
 

Suolistoloiset Yleisimpiä kilpikonnilla esiintyviä suolistoloisia ovat suolinkaiset, hakamadot, kihomadot ja heisimadot.  Selvä merkki kilpikonnasi loistartunnasta ovat akvaarion vedessä ja pohjalla näkyvät pienet valkoiset (joillakin musta pää) "rihmat" (pituudeltaan pari-kolme milliä). Usein kun tartunta huomataan, matoja on huomattava määrä (silminnähtävä).  Ja vaikka kilpikonnasi ei näyttäisi erityisiä loisoireita, saataa olla paikallaan suorittaa madotus kerran vuodessa. Käytän lääkkeenä Axiluria (250 mg fenbendatsoli) ja annan täysikasvuiselle konnalle neljännestabletin päivittäin 2-3 pv ajan. Tarkempia ohjeita löydät Johanna Raulion artikkelista Kilpikonnien sairaudet (Herpetomania 3-4/96). Kaikkein hankalinta prosessissa on saada konna nielemään lääke, mutta tämä lienee helpointa antamalla se ruuanpalan sisällä (esim. lohenpalassa tms.).


 
 
 

Paiseet iholla Minulla on vain yksi kokemus paiseesta kilpikonnalla. Meidän esikoisella, Konradilla, huomattiin myhky kaulan alaosassa aivan kilvenreunan lähellä. Kooltaan se oli ehkä 15 mm leveä ja 5 mm korkea, vaaleanpunertava.Huomasin sen kun hän uidessaan kurotti pintaan hengittämään ja raapi etujaloillaan myhkyä kaulassa  Aluksi olin aivan kauhuissani ja huolestuin, että muhkura jotenkin estäisi Konradia hengittämästä kunnolla. Onneksi hengittämisen kanssa ei ollut ongelmia, mutta muhkura oli aivan silminnähtävästi inhottava ja kutisi kovasti, koska Konrad yritti parhaansa mukaan raapia sitä irti. Päätimme siis päästä siitä eroon (muhkurasta, ei kilpikonnasta).  Onnistunut hoito oli kaksi kertaa päivässä käsittely Betadine-liuoksella ja kerran päivässä oksitetrasykliiniä sisältävällä voiteella. Muhkura hävisi viikossa ja kahden viikon kuluttua ei ihossa näkynyt enää siitä merkkiäkään. Kuitenkin tällaistakin syytä epäiltäessä on aina parasta viedä konna tarkastettavaksi eläinlääkärille, ettei kyse ole sittenkin jostain vakavammasta. Voit lukea sairaudesta enemmän Johanna Raulion artikkelista Kilpikonnien sairaudet osasta paiseet (Herpetomania 3-4/96)


 
 
 
 

Sieni-infektio Jos kilpparisi kilvellä näyttää olevan valkoista nöyhtää, saattaa olla kyse sieni-infektiosta. Mitä suurempi alue, sitä pitemmälle edennyt infektio ja sitä vakavampi tapaus.  Yhtä itsehoitokonstaia voi kokeilla, jollei tauti ole edennyt jo silminnähden pitkälle. Anna konnalle suolakylpyjä päivittäin. Teelusikallinen neljään litraan vettä riittää.. Vesi saisi lisäksi olla hieman lämmintä 26-29 astetta Celsiusta. Veden täytyisi olla niin syvää, että se peittää kilven suurimmalta osaltaan, muttei kuitenkaan tarpeeksi syvää uimiseen. Puolen tunnin kylpy lienee tarpeeksi, ehkä 45 minuuttia parina ensimmäisenä päivänä. Kylvyn jälkeen annetaan konnan kuivua itsestään. Hoida näin muutama päivä, jos paranemista nähtävissä muutaman päivän kuluttua, hoitoa jatketaan yhteensä 10 päivää. Jos paranemisen merkkejä ei sen sijaan ole nähtävissä, on eläin vietävä eläinlääkärin arvioitavaksi. On lisäksi yksi sieni-infektioihin konnillekin joskus määrätty lääke, Pevaryl (hoitava ainesosa on ekonatsoli ja valmistaja is Janssen-Cilag). Voit lukea sairaudesta enemmän Johanna Raulion artikkelista Kilpikonnien sairaudet osasta sieni-infektio (Herpetomania 3-4/96)


 
 
 

Vilustuminen ja keuhkokuume Yleisin syy konnien vilustumiseen on joko veto, liian kylmä vesi tai liian kylmä ilma!!! Jos konnasi pihisee, vinkuu tai pitää viheltävää ääntä tai nenästä tulee eritettä (sieraimet saattavat olla täynnä räkää), on yleisesti apaattinen ja hidasliikkeinen, ruokahaluton tai uima-asento on muuttunut toispuoleiseksi (ui toinen kylki ylempänä kuin toinen, ikäänkuin kallellaan), kyseessä saattaa olla hengitystietulehdus. Ensinnäkin, tämä voi tappaa hoitamattomana hyvin lyhyessä ajassa!!! Ensinnäkin veden lämpö on nostettava vähintään 26 ja ilman lämpötilaa on nostettava (esim. lämpölampuilla tms). Seuraavaksi eläin on saatava eläinlääkärille heti, jotta antibiottiihoito voidaan aloittaa ja toivoa että se auttaa    Jos tautia ei hoideta, eläin kärsii turhaan ja odotettavissa oleva elinaika on neljä viikkoa tai vähemmän.  Voit lukea sairaudesta enemmän Johanna Raulion artikkelista Kilpikonnien sairaudet osasta keuhokuume (Herpetomania 3-4/96)


 
 
 
 

Kilven pehmeneminen Jos konnasi kilpi pehmenee (sen pitäisi olla kova painettaessa ja sen pintaan ei pitäisi jäädä jälkeä kynnenkärjellä painettaessa) ja se vaalenee reunoilta, konnasi todennäköisesti kärsii kilven pehmenemisestä.  Syy kilven pehmenemiseen on kalkin puutos. Joko ruokavalio ei sisällä kalkkia tarpeeksi, tai eläimen elimistö ei saa siitä tarpeellista hyötyä.  Hyötyäkseen ravinnon kalkkipitoisuudesta ravinnon on sisällettävä myös D3-vitamiinia (joko vitamiinilisästä tai vitamiini A:ta ja UV-valo, miksei molempia). UV-valo muuttaa vitamiini A:ta D3:ksi. D3 puolestaan mahdollistaa kalsiumin imeytymisen ravinnosta suolistossa. Hoidoksi puutteeseen lisäannos kalsiumia (purupala altaaseen jatkuvasti) ja vitamiinilisä. Jos tila on edennyt jo pitkälle, on eläin vietävä eläinlääkäriin.  Tästä taudista toipumiseen menee pitkä aika, ja usein merkit siitä jäävät näkyviin konnan kilpeen (varsinkin jos puutostilasta on kärsinyt kasvuvaiheessa oleva yksilö).


 

On lisäksi useita muitakin puutostiloja, jotka aiheutuvat puutteellisesta ruokavaliosta.




• Kalsiumin puute
• Fosforin puute
• D3-vitamiinen puute
• A-vitamiinin puute
• A-vitamiinin yliannostus
• K-vitamiinin puute
• B-vitamiinien puute
• E-vitamiinin puute
• Raudan puute

  Ensiksi haluan sanoa, että useimmat vitamiinien puutos ja yliannostusoireet ovat samanlaiset!!!!! Joten täytyy ensin miettiä ja selvitää, onko kyse puutos- vai yliannostusoireista.

Samalla tavalla kuin ihmiskehokin, punakorvakin varastoi kehoonsa rasvaliukoisia vitamiineja (A, D, E, K) ja jos niitä jatkuvasti saa ruokavaliosta ylimäärin, ne aiheuttavat myrkytystilan.

Asia on hiukan erilainen vesiliukoisten (B, C) vitamiinien kohdalta: ne eivät varsinaisesti varastoidu kehoon, mutta omatn ongelmansa on niidenkin yliannostuksella. Jos niitä on jatkuvasti saatavilla ravinnosta ylimääriä, keho tottuu korkeampiin pitoisuuksiin ja vaatii yhä suurempia pitoisuuksia toimiakseen kunnolla. Joten ei yliannostella niitäkään.


 

Kalsiumin puute Fosforin puute D3-vitamiinin puute Voit lukea sairaudesta enemmän Johanna Raulion artikkelista Kilpikonnien sairaudet osasta kalkki.(Herpetomania 3-4/96). Kalkin puute ruokavaliossa saattaa aiheuttaa monenlaisia ongelmia: kilven pehmenemistä ja luiden ja kilven epämuodostumista. Kalsiumin, fosforin ja D3-vitamiinin puutosoireet ovat melko samanlaisia. Kaikki nämä ainekset ovat tärkeitä luuston rakennusaineita ja yleiskunnon tekijöitä. Kalsiumia ja fosforia on oltava ravinnossa oikeassa suhteessa jotta konnan keho hyötyisi niistä parhaiten. Lisäksi tarvitaan D3-vitamiinia kalkin imeytymiseen suolistossa.  Konnalle on parasta tasapuolisen ravinnon lisäksi antaa vitamiini- ja hivenainelisää, joka sisältää kalsiumia ja D3- vitamiinia. Tuotteen annostusohjeita on kuitenkin yliannostusvaaran vuoksi seurattava tarkoin!!!    Konna voi saada D3-vitamiinia myös ollessaan auringonvalossa, jolloin kehossa oleva vitamiini A muuttuu D3- vitamiiniksi (aivan kuten ihmisilläkin). Konnaa olisikin syytä ulkoiluttaa keskimäärin puoli tuntia päivässä kesäisin.


 
 
 
 

A-vitamiinin yliannostus Voit lukea sairaudesta enemmän Johanna Raulion artikkelista Kilpikonnien sairaudet osasta A-vitamiini (Herpetomania 3-4/96)


 
 
 
 

K-vitamiinin puute   Vitamin K Deficiency  email: vmh©ix.netcom.com phone: (408) 749-8920 (home)  Copyright by Valerie Haecky. This document may be freely distributed for non-profit use, provided this notice is included.  The following was brought to my attention by knieves©rrpac.upr.clu.edu.  This reader had a red-eared slider turtle that was sick for several months. The only noticeable symptom was bleeding through it's mouth. The animal was taken to a veterinarian who specializes in exotic animals. After a general check-up and some x-rays, no diagnosis was made. The veterinarian suggested tht the bleeding might be caused by the accidental ingestion of some sharp object.  The reader finally took the turtle to another specialist who diagnosed the bleeding as a symptom of a vitamin K deficiency.  She administered intramuscular vitamin K and prescribed a monthly dosis for six months. She also recommended a diet change, which consisted in adding green vegetables to the turtles' diet. The animal subsequently recovered.  Comments: Vitamin K deficiency is almost always a result of long-term antibiotic therapy, which causes the destruction of the intestinal bacteria that synthesize vitamin K. Occasionally, it can occur without known cause. However, lack of vegetables might be cause. The usual symptom is bleeding of the gums. The treatment consists of giving the animal vitamin K and changing the diet to include more vegetable matter.


 
 
 
 

B-vitamiinien puute Voit lukea sairaudesta enemmän Johanna Raulion artikkelista Kilpikonnien sairaudet osasta B-vitamiini (Herpetomania 3-4/96)


 
 
 
 
 

E-vitamiinin puute


 
 
 
 
 

Raudan puute